5.7.2010

Peruspähkäilyä

Maailma on kumma paikka, mutta ihmiset vielä kummallisempia. Ei huhuihin pitäisi uskoa tai mutupuheisiin, mutta jos niiden kohde ei vaivaudu edes selittämään omaa kantaansa, mitä muuta voi kuin jäädä ihmettelemään, miksi. Kusipäisyys ei kuitenkaan ole kovin tavoiteltava asia, en ymmärrä miksi nykyihminen on muka coolimpi jos on kusipää.

Saa olla vähän pessimisti ja sarkastinenkin, mutta umpivittumaisuus ei ole suotavaa tai suvaittavaa. Saa myös olla käytöstapoja, varsinkin jos yrittää jotain parisuhteen tapaista. No, ehkä taas joskus löydän sellaisen joka osaa. Ja ymmärtää.

Harmittaa, että aina kun löytänyt jonkun hyvätapaisen ja kunnollisen tyypin, ei ole itsellä kipinöinyt tarpeeksi, jotta suhde olisi kestänyt. Ilmeisesti en vaan pysty olemaan ellei toinen jollain tapaa koita päästä musta eroon.. hyvä minä! Mitähän Freud tähän sanoisi..?

Lähdenpä tästä testaamaan omia TSI-taitojani pesukoneenkorjaajana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti