Hahhahhaa. Mistähän johtuu, että onnistun aina sanomaan jotain täysin käsittämätöntä täysin epäsovinniasilla hetkillä? Jos on tapaillut poikaa joku vajaa kaksi kuukautta, niin onko sille pakko mennä kertomaan, että on yhtäkkiä huomannut itsessään piirteen, ettei vihaakaan lapsia!?
*ittu Haloo! Koita siinä sit selittää, et en oo vauvakuumeessa. En nyt enkä ehkä koskaan. Enkä varsinkaan tän hepun kanssa. :P Karkuuhan ne miehet juoksee tollasesta. Eikä varmaan auta selittää, että vauva-asiat ei ole pariin viime vuoteen aiheuttaneet mulle muuta kuin harmia ja tuskaa eivätkä siis todellakaan kuulu suunnitelmiin ainakaan seuraavaan viiteen-kymmeneen vuoteen. Mahdollisesti ehkä joskus myöhemmin, mutta ei nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti