30.8.2011

Satunnaisia

Olen saattanut hieman unohtaa tämän blogini. Anteeksi, jos joku pidätti hengitystään odotellessa uusia kuulumisia.

Syksy tulee, tylsää. En tykkää sateesta enkä siitä, että lämpötila tippuu alle kahdenkymmenen asteen. Sen lisäksi töissä alkaa taas koko talven yli kestävä flunssailu. Tuskin se muhun tarttuu. Yleensä vain kaikkiin muihin. En tosin itselleni tahtoiskaan mitään kipeilyjä, johan mä kerran olin tänä vuonna saikulla! :P

Millainen sää on syys-lokakuussa Barcelonassa? Ollaan menossa sinne kaverien kesken. Jei! Kesällä äiti kysyi, mihin haluaisin lähteä kaupunkilomalle. Sanoin, että Berliiniin tai Barcelonaan. Vanhukset valitsivat Berliinin. (Matkakertomus oli tulossa, mutten pystynytkään kirjoittamaan sitä loppuun.) Ihan hyvä, Barcelonaan pitääkin mennä tyttöporukassa pööpöilemään.

Lauantaina olin elämäni kolmannen kerran hautajaisissa. Ekaa kertaa ei oikeastaan lasketa, koska olin jotain kolmevuotias enkä muista siitä mitään. Toinen kerta oli pari kesää sitten, elokuuta sekin. Julma kuukausi. Mutta kaikessa kauheudessaan kaunis oli lauantain tilaisuus.

Ensi kesänä päästään hieman iloisempiin kirkonmenoihin, kun rakkaat ystäväni menevät naimisiin. *halituksia* Olen niin kovin onnellinen heidän puolestaan. :) Eipä olekaan taas vähään aikaan ollut mitään häitä.. milloinkohan viimeks? Pari vuotta sitten?

Syksyn tullen tulee flunssan lisäksi Big Brother. En tietenkään aio katsoa enkä varsinkaan kommentoida ohjelmaa täällä. ;) No, katsotaan nyt, kuinka kauan jaksaa kiinnostaa. Viimeiset pari kautta olivat ainakin aivan syvältä.

15.8.2011

Day 30 - your favorite song at this time last year

Ohop, unohtui vallan lopettaa tämä haaste. Tähän aikaan vuodesta vuosi sitten oon varmaan luukutellut lähinnä Green Daytä ja U2:sta, koska oli ne keikat. Viime kesänä tuli kyllä paljon kuunneltua myös jo muutaman vuoden vanhempaa The Killersin Humania:



Aivan loistava kappale. <3

11.8.2011

Day 29 - A song from your childhood 



Joko tää oli tehosoitossa radiossa tai äiti on ollut kaappifani ja luukuttanut hulluna Dingoa.
Tää biisi on jäänyt mun aivoihin ikuiseksi korvamadoksi lapsuudesta.

10.8.2011

Day 28 - A song that makes you feel guilty

Lauluhaaste pääsi taas pariksi päiväksi telakalle, koska ei ollut pahemmin jaksamista miettiä näin tyhjänpäiväisiä asioita. No, taas mennään.

En koe, että mulla olisi mitään syitä tuntea syyllisyyttä, kun kuulen jonkun biisin. En oikeastaan keksi kovinkaan montaa asiaa, mistä tuntisin ylipäätään syyllisyyttä. En ole tehnyt kovinkaan suuria vääryyksiä ketään ihmisiä kohtaan (jos olen jonkun mielestä väärässä, otathan yhteyttä!), joten ehkä pitäisi sitten olla jotenkin syyllinen olo luonnonvarojen tuhlailusta. Mutta kun ei ole. Sori.

Tosin aina on tullut määrittelemätön alakulo ja suojelutarve, kun kuulee Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä. :S Voi Nestoria.

Voi Norppaa. Luonnonsuojeluliitto.

(500) Days of Summer

Aivan loistava elokuva! En ymmärrä, miten en ole aiemmin nähnyt tätä.

Traileri

Joseph Gordon-Levitt (oi, sekin on jo aikuinen. Aaawww.... ) on täydellisen hurmaava Tomina, joka työskentelee onnittelukorttifirmassa ja etsii ikuista rakkautta ja sitä oikeaa. Zooey Deschanelin Summer tulee samaan firmaan töihin ja Tom rakastuu. Tom on romantikko ja Summer puolestaan rinnastaa rakkauden lähinnä joulupukkiin.

Kuulostaa supertylsältä ja perinteiseltä romanttiselta komedialta mutta sitä se ei todellakaan ole! Jo pelkästään epäkronologinen ja hyppelehtivä kerronta tekee elokuvasta erilaisen ja mielenkiintoisen. Hahmotkin ovat normaaleja ihmisiä, jotka tekevät ja tuntevat normaaleja asioita eivätkä sekoile ympäriinsä sekoittamassa pakkaa, mikä on yllättävää kyllä erittäin virkistävää. On vain normaaleja parisuhteeseen ja ihmisten erilaisuuteen liittyviä iloja ja ongelmia.

Kuva: http://www.entertainmentwallpaper.com

Olen tainnut katsoa hieman liikaa niitä hömppäromcomeja, koska kuvittelen genren pääasiassa hieman erilaiseksi kuin mitä tämä elokuva on. Mutta siksikin (500) Days on aivan todella raikas erilaisuus romanttisten komedioiden joukossa. Laitan tämän samaan kastiin Eternal Sunshine of the Spotless Mindin kanssa. Molemmat ovat aivan loistavia ihanuudessaan, surkeudessaan ja aitoudessaan.


Sanoinko jo, että tää on LOISTAVA! (mun uusi suosikkisana)

8.8.2011

Se on klisee, koska se on totta

FB-kiertostatuspäivitysviesti, joka sai mut itkemään:

Elämässä on viisi asiaa joita ei voi saada takaisin: Kivi, joka on jo heitetty. Sana, joka on jo sanottu. Mahdollisuus, jota ei käytetty. Aika, kun se on kulunut. Ihminen, kuoleman jälkeen. Elämä on lyhyt. Riko sääntöjä. Anna anteeksi nopeasti. Suutele hitaasti. Rakasta tosissasi. Naura hysteerisesti, äläkä koskaan kadu jotain sellaista, mikä sai sinut hymyilemään ♥

Kaikille ei anneta sitä keskivertoa seitsemääkymmentä vuotta.

Kursivoinnit omiani. Joskus olisin tällekin tuhahtanut vain.

5.8.2011

Day 27 - A song that you wish you could play

Eksä soitteli tätä usein kitaralla. Tuli heti mieleen päivän kysymyksestä, että kiva biisi ja voisihan tuo olla kiva itsekin osata.


Ja ei, eksä ei tullut perään, kun lähdin. Oli ehkä surullisin ero elämässäni.

4.8.2011

Day 26 - A song that you can play on an instrument

En tiedä, osaisinko enää tätäkään mut surkealla soittotaidollani joskus yksisormitekniilla meni pianolla Ukko Nooa.

Et se siitä.

3.8.2011

Näin lomalla unta tästä...

Ryan Gosling (The Notebook)

Unessa Ryan oli just tuon näköinen. Ehkä se olikin uni Noah Calhounista.
Pitää taas kaivella tuo elokuva jostain katsottavaksi. <3

Day 25 - A song that makes you laugh


Hysteeristä hihittelyä

2.8.2011

Satasen päivitys

Luin kirjan tolta listalta! *aplodeja mulle*

Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 oli tuo teos ja se oli kyllä kaikessa kummallisuudessaan erittäin hyvä kirja. Jos joku tahtoo klassikkorispektipisteitä, tuolla niitä saa helposti.

Dorian Grayn muotokuva on nyt aloitettu toisen kerran tämän tytön elämässä. Jos ei nyt pääse loppuun, saa tuo jäädä. Ei huono, mutta se on se keskittymiskyky... jota siis ei ole.

Day 24 - A song that you want to play at your funeral

En todellakaan välitä. Kunhan ei ole virsi tai muu uskonnollinen laulu.

Toivoisin kuitenkin, että kappale kertoisi jotain minusta, elämäntilanteestani tai suhteestani paikalla oleviin ihmisiin.

Annetaan nyt yksi vaihtoehto:


Kommentointi blogissa

En tiedä, mitä olen onnistunut sekoilemaan tän blogin kanssa.
Ainakin heinäkuun teksteistä useimmista puuttui mahdollisuus kommentointiin. 

Kommentointi on nyt sallittu kaikissa teksteissä. Jos ketään nyt vanhoja juttuja kiinnostaa kommentoida, siitä vain, en pistä pahakseni. Ja jos löytyy teksti, jota tahtoisit kommentoida muttet syystä tai toisesta kykene, voit kertoa siitä tämän postauksen kommentteihin...

NIIN HEI! KOMMENTOIKAA!!!

Kuva: http://worldwildnessweb.blogspot.com
^that's for me....

1.8.2011

Maailma on kammottava paikka

Oslo, Utöya, Anders Behring Breivik...

Amy Winehouse...

Loma loppui...


Olisin kovasti tahtonut kommentoida näitä kaikkia kolmea tapahtunutta, mutta viimeiseksi mainitun vuoksi unirytmini on täysin sekaisin edelleen, enkä viime viikolla jaksanut oikeastaan muuta kuin mennä töihin, tulla sieltä pois ja odottaa nukahtamista. 

Sairasta. Viitaten ensimmäiseen. Ei tuollaista pysty käsittämään. 

Epäreilua. Viitaten Amyyn. Turhat kuolemat surettavat. Winehouse teki hienoa musiikkia aina, kun siihen pystyi. Jotenkin en vain voi olla ihmettelemättä, miten hänen läheisensä ovat päästäneet tilanteen niin pitkälle. Ihmettelen vain, en syyllistä. Naiivisti kuitenkin kuvittelen, että omassa perheessäni tuollaiselle meiningille pistettäisiin loppu vaikka väkisin. 

Olen sanaton vieläkin tästä kaikesta vaikka jo yli viikko mennyt tapahtumista.

On tässä kivojakin asioita tapahtunut, mutta kerron niistä sitten myöhemmin, jos tuntuu vielä siltä. Huomenna jatkuu taas 30 Day Song Challenge ja siihen liittyen olen muokannut tekstiä hääkappaleesta.