Lauluhaaste pääsi taas pariksi päiväksi telakalle, koska ei ollut pahemmin jaksamista miettiä näin tyhjänpäiväisiä asioita. No, taas mennään.
En koe, että mulla olisi mitään syitä tuntea syyllisyyttä, kun kuulen jonkun biisin. En oikeastaan keksi kovinkaan montaa asiaa, mistä tuntisin ylipäätään syyllisyyttä. En ole tehnyt kovinkaan suuria vääryyksiä ketään ihmisiä kohtaan (jos olen jonkun mielestä väärässä, otathan yhteyttä!), joten ehkä pitäisi sitten olla jotenkin syyllinen olo luonnonvarojen tuhlailusta. Mutta kun ei ole. Sori.
Tosin aina on tullut määrittelemätön alakulo ja suojelutarve, kun kuulee Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä. :S Voi Nestoria.
Voi Norppaa. Luonnonsuojeluliitto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti