Turhauttaa. Suorastaan vituttaa.
Taisin jossain välissä mainita esimieheni kanssa käytävästä kehityskeskustelusta. Keskustelussa muun muassa asetettiin tavoitteet tälle vuodelle, henkilökohtiaset ja tehtäviin liittyvät. Tehtäviin liittyviä tavoitteita oli kaksi, joista toinen sama kuin vuosi sitten (koska tavoitetta ei saavutettu). Uusi tavoite kusautettiin tänään, syystä että haistakaa paska.
Syy tähän tehtävän epäämiseen oli niin huono, että jäin täysin sanattomaksi. Homma, jonka vuoksi tämä uusi juttu menee sivu suun, on meinaan sellainen jonka KUKA TAHANSA meidän kokeneemmista tyypeistä voisi hoitaa sillä aikaa, kun opettelen tätä uutta juttua.
Olen ilmeisesti kuvitellut työnkuvani aivan erilaiseksi kuin mitä esimiehet ajattelevat (mulla on siis kolme, joista kaksi lähiesimiestä ja yksi vähän niin kuin niiden pomo). No, tiedän kyllä mitä työhöni kuuluu ja tykkään kovasti siitä mitä teen, mutta tuo tavoitejuttu olisi mielestäni sopinut hyvin täydentämään osaamistani ja tekemistäni. Vähän lupailivat, että katsotaan uudestaan syksymmällä mutta niinhän kai aina sanotaan. Enkä muutenkaan usko tuohon pätkän vertaa, sen verran kauan olen tuolla ollut töissä.
Tekstistä ei ehkä käy ilmi aivan niin voimakkaasti tämä vitutus, jota tunnen. (Vituttaa niin paljon, että itkettää) Jos kuitenkin käy niin, etten tänä(kään) vuonna saa edes kunnollista palkankorotusta, tulkaa vetämään turpaan, jos vielä vuoden lopussa lojun tuolla firmassa.
Nimim. Ammatillisesti paikoilleen jämähtänyt
Voisin sanoa että tiedän tunteen. Saman tyyppisiä tilanteita on itselläkin ollut. Erona se, että tavoitteita asetetaan jo lähtöviivalla niin paljon, että niitä on mahdoton saavuttaa.
VastaaPoista