2011

Pitää se varmaan klousata tuo mennyt vuosi tähän blogiinkin.

Vuosi 2011, mitä jäi käteen? No rehellisesti sanottuna, eipä juuri mitään. Tietenkin olen taas väärässä, kun tarkemmin miettii. Teinhän kuitenkin kaikenlaista ja ihan itselle uusiakin juttuja. Matkat Berliiniin ja Lontooseen jäivät positiivisina juttuina parhaiten mieleen. Surullista oli parin läheisen ihmisen poismeno.

Vuonna 2011 olin suorastaan laiska enkä ole pysynyt oikein missään tavotteissa, joita olen itselleni asettanut. Ei ole oikeastaan noita isompia juttuja lukuunottamatta tapahtunut juuri mitään. Jos mulla olisi tapana tehdä uudenvuoden lupauksia, voisin ehkä luvata vuonna 2012 tekeväni ylipäätään enemmän. Kotisohvalla istuminen kun on ajanhukkaa.

Kotirötväilyyn on tosin saatu parannusta nyt loppuvuodesta. On ollut enemmän seuraa arkisinkin ja viikoillakin on tullut tehtyä kaikennäköistä. Ensi vuonna myös mahdollisesti uusia matkoja ja uusia kuvioita muutenkin. Piristää jo etukäteen! :) Koska nyt on kuitenkin vielä laiskuuden vuosi meneillään, voin vielä kerran antaa itselleni anteeksi sen, etten vain jaksa. Alla siis lueteltuna vuoden huippuja.

*Helmikuussa Turku-Tukholma-risteily, hulvaton pikkureissu.
*Pääsiäisen tienoilla lomailin ja juhlin synttäreitäni pienen porukan kanssa. Oli hauskaa. Kiitos vain kaikille niistä.
*Vapusta ei mitään muistikuvia, mahdoinkohan olla missään kodin ulkopuolella? Ehkä katsomassa lätkän MM-kisoja. Jee, mestaruusjuhlat! =)
*Kesäkuussa Foo Fighters, kova keikka kyl. En muista, teinkö juhannuksenakaan mitään mutta heinäkuun ainakin olin lomilla. SHS:n 1920-lukubileet, Berliini..
*Elokuu alkoi surullisesti, en tahdo sitä ruotia sen enempiä. Oikeastaan se kuukausi päättyikin surullisesti.
*Lokakuussa Lontoo. <3 Koitin myös keksiä itselleni hurahduksia, mutta ei se ihan toimikaan niin.
* Firman pikkujoulut oli kivat. :D Joulu puolestaan ankea, KELLÄÄN ei ollut mitään joulufiilistä. Ei mullakaan. Oikeastaan, olisi ehkä parempi jos ei tarviisi enää koskaan "juhlia" joulua. Onneksi vanhemmat ehdotti ensi vuodelle matkustelua. Sopii mulle! =)

Paras naispukeutuja -palkinto firman pikkujouluista. :D

2011 lyhyesti

Deitit: vähissä
Musa: Erin Anttila, Tom Waits
Leffa: Harry Potter & deathly hallows pt 2
Keikat: Hector. Foo fighters.
TV: How I Met Your Mother
Ajanviete: Kynsilakkailut

Ja koska tykkään meemeistä, saattaa joku sellainen tulla vielä tähänkin blogiin..

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012 KAIKILLE! 

Aarrekartta - haaveet kuvina

Mitä minä toivoisin elämältäni...

Huomaatteko? Ei talvikuvia.

marraskuu...

Tämä on jotenkin ankea viikko.

Erään ystävän kissa jäi alkuviikosta auton alle.
Toisen tutun veli on ollut kateissa kohta pari viikkoa.

Koko ajan sataa vettä. Ekan kerran alkoi tuntua siltä, että pimeys on perseestä.
Ihmiset on pahalla tuulella, itse on pahalla tuulella.

Tänään ajattelin jo, että onneksi huomenna on perjantai ja pikkujoulut enkä varmana aio olla pätkääkään mökötuulella. Äiti soitti ja kertoi, että vaari on kuollut.

Huokaus.

Suudelma unessa

"Unessa vaihdetut suudelmat kertovat rakkaudesta valve-elämässä. Suudelma lupaa erotiikkaa, mutta myös hellyyttä ja onnellisia yhteisiä hetkiä. Jos taas saa käsisuudelman, se kertoo suudelman antajan arvostavan ja kunnioittavan unennäkijää ja hänen mielipiteitään."

Näin unta eräästä ihastuksestani. Oltiin isommalla porukalla meksikolaisessa ravintolassa, jossa oli ollut maanjäristys tai muu katastrofi, minkä vuoksi paikka oli aika sortuneessa kunnossa. Ilmeisesti koitettiin korjata sitä rakennusta. Jonkin hyväntekeväisyysjärjestön edustaja piti luentoa siitä, kuinka jatkossa toimitaan ja kuka tekee mitäkin. Tämä luento tapahtui eri paikassa, ehkä ravintolan viereisessä talossa. Muistutti koulua tai sairaalaa, hyvin kliininen ympäristö kuitenkin. Seinässä oli vaaleankeltaista.

Istahdin hetkeksi pöydän reunalle, ihastus tuli ja suuteli. Jostain syystä hän oli mua lyhyempi.
Ehkä pöytä, jolla istuin, oli kasvattanut jalat siinä istahtamisen ja suudelman välillä.

Tämän lähemmäs miestä mä en sitten vähään aikaan varmaan pääsekään. :P

Muutos

Sain palautetta, että blogin fontista ei saa kunnolla silmää selvää. (hahhaa, mikä kirjoitusvirhe! :D) Liekö sitten vanha silmä harittanut tai mitä;) mutta helppohan tuo on vaihtaa ja antaa lukijoille hyvää palvelua.

Mietin tätä fonttiasiaa itsekin jo jokin aika sitten. Ihanaa, kun joku sanoo, mikäli asiat voisivat olla paremminkin. Nyt on toivottavasti selkeämpi fontti. :)

Aiempi fontti oli muuten nimeltään "Coming Soon".  Tämä nykyinen, joka minun mielestä on kyllä tylsempi, on nimeltään "Nobile".

Sen verran on vielä kelit plussan puolella, että annan keltaisten lehtien olla tuossa taustalla. Katsotaan, jos alkaa talvisempaa säätä pukata, jos sitten vaihtaisi vaikka talvimaisemaan. Ehkä jopa joulukuva...? or not. :P

Fail day

Tänään on ollut kyllä niin surkea päivä. Olin asettanut itselleni töihin liittyvän tavoitteen, johon pääsin vain 92 prosenttisesti. Piti jäädä ylitöihin mutta omissa hommissa meni niin kauan, etten jaksanut enää tehdä överiä.

Tiedän kyllä mistä tää johtuu. Tyttöjenjutuista. :P Ärsyttää, että tietty hormonaalinen vaihe auheuttaa sen, että pienikin vastoinkäyminen tuntuu isolta ja pilaa koko päivän.

Mutta. AURINKO PAISTOI TÄNÄÄN! Kuinka ihanaa.
Toivottavasti vielä jatkuu aurinkoiset päivät. Tänään oli kyllä jo aika kylmäkin.
Ei tarviisi vielä tulla talvi...

Elokuveja

Puhuttiin tänään töissä parhaista elokuvista. Vaikea sanoa, mikä on oikeasti parasta, mitä on ikinä nähnyt. Jotenkin sitä on aikanaan päättänyt, että tää on se paras eikä sitten osaa niistä luopua.

Yleensä vastaan tällaisiin kysymyksiin Edward Scissorhands. Se on vaan niin ihana. Parhaita ovat olleet ne, jotka on aiheuttaneet kunnon tunneryööppyjä ja jotka on nähnyt useamman kerran ja aina vain tahtoo nähdä ne uudestaan. Tim Burtonia parhaimmillaan.

Mutta vaikea laittaa parhaimpia mihinkään tiettyyn järjestykseen. The Notebook tietty. Oi että se on aivan ihana. Mulla on ollut tekeillä kirjoitus, joka on omistettu yksin The Notebookille, mutta sen julkaisua saatte varmaan hetken vielä odotella.

 

Yksi vaikutuksen jo lapsena tehnyt on The Blues Brothers. Aivan loistava! Ja Disneyn Leijonakuningas. Mulla on joku ihan kipee fiksaatio Disneyn piirrettyihin, niihin klassikoihin etenkin. Mutta Leijonakuningas vaan toimii niin täysillä. Sen voi katsoa monta kertaa. Yksi parhaimpia puolia leffassa on se suomenkielinen dubbaus. Se on oikeasti hyvä! Tykkään jopa enemmän suomenkielisestä versiosta kuin englanninkielisestä. 

500 Days of Summer, jonka näin vasta tänä kesänä. OMG, mikä ihmissuhdetykitys. Mykistävän surullinen ja sellaista se vain on. Vähän samaan kastiin menee Eternal Sunshine of the Spotless Mind. Elokuvan ajatus unohtamisesta kiehtoi jossain elämänvaiheessa vähän enemmän, vallan harmitti, ettei sellaista oikeasti voi olla.

Useimmat suosikkielokuvat on jääneet mieleen niin syvästi nuoruudessa, ettei niistä osaa luopua. Eikä tarvitsekaan, koska ne on oikeasti niin mielettömiä. Esimerkiksi Amadeus, joka kertoo Mozartista. Enpä ihan heti uskoisi tuollaistakaan katsoneeni, vaan niin sen joskus näki ja aivan mahtava elokuva. Matrix oli joskus niin makeen näköinen ja idea siinä pisti nuoren tytön miettimään olemassa oloaan syvällisesti. Ei pysty luopumaan. Jatko-osista ei puhuta samana päivänä. Ja iki-ihana Paistetut Vihreät Tomaatit. Oi että. Tai Good Will Hunting ja Trainspotting.  tai Titanic...

Suomalaisia elokuvia en juuri arvosta. Suosikkeihin lukeutuu lähinnä Perttu Lepän ja Dome Karukosken leffoja. Parhain kuitenkin kaikista Tyttö sinä olet tähti. Aaaawwww..... :S Rakastan sitä.

Kuten ylläolevasta voi päätellä, en juurikaan välitä klassikoista, vaikka hienoja elokuvia ovatkin. Otetaan vertaiuun vaikka IMDB:n TOP 250-lista. Ykkösenä tällä hetkellä oleva The Shawshank Redemption on aivan mahtava elokuva. En kuitenkaan hingu nähdä sitä uudestaan ja uudestaan. Mutta jos minulta kysytään, luultavasti se on aivan ansaitusti tuolla listalla ykkösenä. Kummisetä -trilogiasta tykkään, etenkin kakkososasta. Kolmas osa on jo vähän jopa turha. Oikeastaan kakkonen on ainut, jonka olen nähnyt useampaan kertaan. Sitten on tietty QT, joka on nero. Pulp Fiction, Reservoir Dogs...

Eräs jännittävyys mun leffatykkäilyissä on mielestäni se, etten oikeastaan voi sietää Stanley Kubrickia. Silti voisin listata Full Metal Jacketin ainakin kymmenen parhaimman elokuvan joukkoon. Tämä itse asiassa käväisi mulla jo päivällä mielessä, joten pakkohan se on tässäkin postauksessa mainita. Kaikki muu Kubrickilta onkin sitten enempivähempi paskaa. Kellopeliappelsiini vielä menee, hienohan se on. Sekin on vain niin kuvottava, ettei oikein pysty katsomaan.

Kauriinmetsästäjä teki myös aika ison vaikutuksen. Sen näin vasta pari vuotta sitten. Yleensä en kauheasti edes jaksa katsoa noita vanhempia elokuvia, mutta tuo sattui tulee sopivalla hetkellä tv:stä, kun ei ollut mitään muutakaan. Hyvin piti otteessaan.

Olisi varmaan paljonkin vielä leffoja, jotka ansaitsisivat maininnan. Sellaisia oikeasti superhyviä, vaikkakin täysin viihteellisiä. Vaikkapa monet Batman- (lähinnä se eka Tim Burtonin ja nää kaksi uusinta) ja Iron Man -elokuvat. :D Tai sellaisia, jotka ovat selvästi viihteeksi tehtyjä, mutta aiheuttavat tuntemuksia (lähinnä ahdistusta), kuten Fight Club, Seven, The Usual Suspects . . .

Huhhuh. Onpas vaikeaa. Täytyy lopettaa ennen kuin oon listannut kaikki näkemäni elokuvat. :P
Kaikki tekstissä olevat kuvat on kaiveltu googlen kuvahausta.

Syömisestä

En juurikaan katso, mitä suuhuni laitan. Joskus innostun jostain gojimarjoista ja muusta terveellisyyksistä. Kuten kaikki muutkin innostukset, tätä kestää yleensä noin kolme päivää maksimissaan. Tai siihen asti, kun pitää taas käydä kaupassa.

Tänään taas ajatuksia iski tajuntaan, kun otin vähähiilihydraattisen lounaan töihin mukaan. Raejuustoa ja tonnikalaa ja muutama papu + tomaattia ja kurkkua. Kuulostaa ankealta ja siltä se vähän näyttikin mutta oli yllättävän makoisaa, kiitos mausteiden. Määräkin oli riittävä. (Osa meni lopulta roskiin, kun ei ollut mitään purkkia, johon jämät olisin laittanut. :( ) Nälkä tuli vasta noin tunti sitten eikä missään vaiheessa tehnyt edes tiukkaa. Ehkä se hiilihydraatittomuus sitten toimii.

Mun ongelma on kyllä lähinnä sokerit, joista pitäisi päästä eroon tai ainakin vähentää huomattavasti. Mutten onneksi ole kovin kova karkkirohmu. Kaikkea muuta makeaa kyllä kuluu älyttömästi.

Eilen lueskelin paastosta. Se tuntui jotenkin houkuttelevalta ajatukselta. Saisi kehon putsattua kerralla kunnolla ja sen jälkeen voisi aloittaa terveellisemmän syömisen ja olemisen. Näin pikkujoulukauden alussa vain ei kauheasti houkuttele ajatus siitä, että luopuisi samalla tupakoinnista / alkoholista. Ennen joulua kyllä voisin tämän toteuttaa.

Siinäpä taas yksi tavoite / päämäärä, jonka voin unohtaa heti ensi viikolla. :p

Happy Halloween!

Mun lempparijuhla! :D

http://halloween-wallpaper.blogspot.com

Lakkasin kynnetkin hienosti, mutten saanut niistä hyvää kuvaa. Rakas joulupukki, tuothan tänä vuonna kameran.

Hetkiä, osa 2

Omaan tahtiin päivänvaloon heräiltyäni, aamukahvit juotuani ja muutoinkin jo hetken hereillä oltuani ajatelin sen olevan hyvä hetki jatkaa rauhallista aamua rentouttavalla tupakilla. Koska rapussa ei kuitenkaan tule kukaan vastaan, vedin vain yöpaidan päälle lököhousut ja hupparin. Takki niskaan ja jalkaan äkkiä jotain vain eli kangasballerinat.

Löin kotioven kiinni ja kämmenen otsaan. Avaimet jäi. 

Se siitä rauhallisuudesta. Tunti ja vartti edestakaisin juoksemista, puheluita ja tekstiviestejä ja pääsin takaisin kotiin. Kahvi oli palanut kiinni pannuun.

Haasteen tilannepäivitys

Ei nyt ihan suju, kuten olin ajatellut, tuo 30 minsaa päivässä -haaste. 

Muuten hyvä, ei ahdista tuo puolituntinen tai mitään, mutta huomasin, että sitä on hankala toteuttaa, jos ei ole kotona! Olen yllättävän vähän kotona. Outoa, koska usein tuntuu siltä, etten tee muuta kuin pötköttelen sohvalla tv:tä katsoen.

Viime viikolla olin kuitenkin sen verran menossa koko ajan, ettei iltaisin enää jaksanut edes sitä puolituntista ja viikonlopustakin meni valtaosa muualla. Tänään sain sentään aikaiseksi, maanantai kun on. Maanantaisin jaksaa yllättävän paljon, ehkä se on sellaista ylikierroksilla oloa, kun edellisen yön unet on ihan mitä sattuu muttei ole vielä ehtinyt väsyä kaikesta viikon aikana tapahtuneesta. 

Pesin lattiat! Jee. Kiviäkin kiinnostaa, mitä mä täällä oikeasti teen mutta tosta oon oikeasti aika ylpeä. Ehkä vielä jopa ylpeämpi olin itsestäni, kun sain roudattua PALJON tavaraa vinttikomeroon pois silmmistä ja tieltä pyörimästä. Vielä jäi toki roinaa ympäriinsä, mutta onpa edes viihtyisämpää, kun on edes jokseenkin järjestyksessä tavarat. Sain kurottua puolituntisia aika hyvin kiinni. Enää kurottavana kolmen tunnin siivoilut/ järjestelyt. 

Tuntuu kyllä hieman järjettömältä. Ehkä tätä voisi soveltaa niin, että 30 päivää ja 30 minsaa niinä päivinä, kun olen sen verran hereillä kotona. Voihan sitä kuukauden jaksoa pidentää sitten loppupäästä. Sen ainakin päätin jo, että tuo Lontoon reissun aikana "kerääntyvät" puolituntiset saavat jäädä väliin. Eihän voi olla mitään järjesteltävää, jos ei ole ehtinyt olla kotonakaan.

Jaa... Seuraava haaste saa kyllä olla jotain kivempaa.. :D Tää on aivan älytöntä.

Parannusta (edelliseen)

Kävinpä tuossa tien toisella puolella Punnitse ja Säästä kaupassa. En oikein tiennyt tarkalleen, mitä haen ja valinnanvaraakin oli siihen päättämättömyyteen aika paljon. Mukaan tarttui sitten pistaasi- ja macadamiapähkinöitä, tummaa luomusuklaata, goji- ja incamarjoja sekä hieman mysliä luksusmysliä. Oon aika laiska myslinsyöjä, siksi en viitsinyt ostaa kuin ihan vähän. En tiedä, mitä näissä nyt on niin ihmeellistä ja missä se säästö oli. Gojimarjatkin, oli yli kympin kalliimpia kilohinnaltaan kuin viereisessä karkkikaupassa... Muista en sitten oikein tiedäkään, mitä missäkin maksavat.

Piti sitten oikeaakin ruokaa. Sain muuten tänään kaverilta Valion valkosuklaa-limerahkapurkin ympärillä olleen pahvin, jonka takapuolella on ohje valkosuklaa-limekakkuun. Uuh, kuulostaa niin sikahyvältä, että vaikka olisi kuinka epäterveellistä ni tuota täytyy kyllä joku päivä tehdä. Ensi viikolla voisin joku päivä taas testata leipomustaitoni. Resepti ainakin on tosi yksinkertainen.

Niin oikeaa ruokaa. Menin siis kauppaan. Menin, vaikka olin nälkäinen mutta kun olin päättänyt mennä ja päättänyt oikeasti tutkia, mitä ostan, niin menin. Enkä ostanut turhuuksia, kuten karkkia tai sipsejä! Voitto. Ostin mahdollisimman monet tuotteet luomuna. Hintoja vertailtaessa oli välillä kyllä pala kurkussa mutta vain kerran tein teitoisesti päätöksen ottaa halvempaa enkä luomua. Olin aika ylpiä itestäni kun pääsin kotiin.

Tein muuten 20 minuuttia siivousasiaa (tiskejä, roskia ja pyykkejä kaappiin). Jää siis vielä 10 minuuttia tekemistä, mutta oli oikeasti pakko pitää safkaustauko. Kymmenen minuuttia menee jo siinä kun siirrän nuo narulla olevat pyykit silityspisteeseen tai kaappiin. Ylijäävän ajan käytän vaikka silittämiseen. Hyvin alkaa, ei tunnu edes pahalta. :)

Onko tämä uusi fontti hieman vaikealukuinen? Ihan kuin olisi ainakin omaan silmään. Nätti fontti kuitenkin. Ehkä koitan hieman tummempaa väriä.

Elämäntapoja. Hyvinvointia.

Koska elämäni on tällä hetkellä aika tappotylsää ja mulla on ilmeisesti liikaa vapaa-aikaa (päätellen siitä, kuinka voin istua koko sunnuntain sohvalla ja lukea netistä superfoodeista), haluan tehdä asialle jotain. En oikeastaan pidä siitä, miten kohtelen itseäni kohtaan tällä hetkellä.

Syön surkeaa ruokaa; liikaa kovia rasvoja, valkoista sokeria ja jauhoja.
En liiku tarpeeksi; c'mon nainen, sun duunimatkaan menee vartti kävellen! Silti kuljen metrolla, ei mitään järkeä.
Nukun liian vähän.
Laiminlyön kotini ja teen työni laiskasti, vailla motivaatiota.
En tee juuri mitään muutenkaan.
Tupakoinnista nyt ei viitsi mainitakaan...

Tahtoisin jalostaa itsestäni ihmisen, joka voi hyvin ja jollaiseksi joskus haaveilen itseni. Tahtoisin muuttaa käyttäytymismallejani niin monella osa-alueella, että se tuntuu itkettävän vaikealta. Erinäisiä terveys-, hyvinvointi- jneblogeja ja -sivustoja lukemalla törmäsin kahdenlaiseen mieltäavartavaan ajattelutapaan. Viidakkomies kirjoittaa, ettei mistään tarvitse välttämättä luopua, ellei halua. Korvaa vain huonommat asiat hyvillä tai ainakin lisää sinne huonojen juttujen sekaan niitä parempia. Tajunnanräjäyttävän yksinkertaista.

Toinen, mihin tutustuin syvällisemmin tänään on kolmenkymmenen päivän kokeilujakso. Tiedättekö, kun on näitä esimerkiksi Ostos-TV:n "kokeile 30 päivää"-juttuja. Ajatusta voi soveltaa helposti vaikkapa tuohon mun "ongelmaan" nukkumisen suhteen. Päätän vaikka, että seuraavat kolmekymmentä päivää nukun joka yö kahdeksan tuntia. No, tuntuuhan sekin jo hankalalta, mutta ajatelkaa kun tulee täyteen se 30. päivä eikä enää tulisi mieleenkään nukkua vain viittä, kuutta tuntia yössä!

Yllämainituista paheista tupakointi on tietenkin se pahin ja siihenkin on omat suunnitelmansa, mutten ole vielä valmis kohtaamaan (taas) lopettamista / lakkoa. Palataan siihen siis joskus, otetaan näin alkuun joku helpompi.  Vaikkapa tuo kodinhoito. Mietin sitä mutenkin joka päivä mutta vasta pakon (öh.. joskus vasta hajun..noloa, tiedän!) edestä otan imurin tai tiskiharjan käteen.

Tässäpä siis ihan ensimmäinen 30 day trialini:


4.10. - 2.11. välisellä ajalla aion siivota / järjestellä / sisustaa tms vähintään puoli tuntia päivässä.

Ei paha tavoite. Ajanjaksoon sisältyy neljän päivän reissu Lontooseen, joten noiden päivien osalta voin toki tehdä kotoilujutut joko etukäteen tai jälkikäteen esim pidentämällä puolituntista tai ajanjaksoa. Mikä nyt sattuu siinä vaiheessa hyvältä tuntumaan.

Parasta tässä on se, että ajatus tuntuu hyvältä! Jossain välissä saan ehkä ton kirjalistankin kahlattua tällä taktiilla läpi. :D Toinen, mikä auttaa tässä ja kirjalistakökkökasasssa on pomodorotekniikka.

Miksen ole aiemmin tajunnut näitä, ei elämän tarvitse olla niin vaivalloista!

Aamut

Aamut on hankalia. Etenkin arkiaamut. Töihin lähtöä enemmän tekee mieli tehdä kaikkea muuta, kuten päivittää blogia tai lukea erinäisiä uutissivustoja, kierrellä verkkokauppoja, katsoa YLEn Aamu-TV:tä, syödä jne. Ja sitten tulee aina kiire..

En ole ollenkaan aamuihminen. Töissäkin saan ehkä aikaan parhaiten vasta kymmenestä eteenpäin lounasaikaan asti. Lounaan jälkeen homma toimii taas pari tuntia, mutta iltapäivisin tulee aina jumi. Yleensä jumi johtuu liian lyhyistä yöunista, mikä on tietysti oma vika mutta pienet nokoset tähän väliin tekisi kyllä gutaa. Jumi menee ohi siinä neljän maissa, joskus jään hieman myöhempään töihin ihan vain senkin vuoksi, että hiljaisuudessa on mukavanpi työskennellä ja alkuillasta olen taas pirteämpi. Ilta on paras aika päivästä!

Takaisin aamuihin. Aamut eivät siis ole lempihetkiäni. Herääminen on yleensä aina hankalaa, jos se tapahtuu ennen yhdeksää ja varsinkin, jos joutuu heräämään herätyskelloon. Yleensä eliminoin ekan soiton mahdollisimman pian lyömällä kellon torkulle. Toisen soiton jälkeen useimmiten nousen jo ylös mutta joskus jos laiskottaa tai väsyttää saatan torkuttaa kolmannen tai neljännenkin kerran. Jokainen voi itse laskea, kuinka kauan menee ennen ylösnousemista, kun torkku on yhdeksän minuutin mittainen. Joskus toivon, että se olisi pari minuuttia lyhyempi mutta yleensä olen aivan tyytyväinen tuohon. Ehtii nukahtaa uudestaan, jos on tosi väsynyt.

Nousen, käyn laittamassa kahvin valumaan ja siirryn kylpyhuoneeseen. Aamupesun jälkeen otan kupin kahvia ja istahdan sohvalle tai useammin vain olohuoneen pehmeälle matolle, surffailen netissä, katson Aamu-TV:tä Yleltä tai jumitan muuten vain. Tähän menee yleensä noin puoli tuntia, jonka jälkeen pakotan itseni meikkaamaan ja pukeutumaan. En koskaan osaa valita vaatteita jo edellisenä iltana, aamullahan voi olla ihan eri fiilis! Itsensä ihmiskuntoon laittamisessa menee yleensä noin tunti, koska teen usein samalla muuta jumitusta, juon lisää kahvia ja joskus hoidan ihan asioitakin, esimerkiksi maksan laskuja tms. Juoksen sitten viime tipassa töihin.

Viikonloppuisin ja vapaapäivinä on kivempaa, kun saa nousta ihan omaan tahtiinsa. Monesti jatkan vielä unia heräämisen jälkeen tai vanuttelen muuten vain peiton alla ja pitkitän ylösnousemista. Aamupalaan käytän sitten vähintään pari tuntia, jos ei ole mihinkään menoa. Hitaasti herääminen on vain niin mukavaa. Menee heti päivä pilalle, jos joutuu kiirehtimään aamuisin.

Hetkiä, osa 1

Lounastauko. Lappaan buffetista ruokaa lautaselle ja huomaan nuoren pojan tulevan sisään vastapäisestä ovesta. Kivannäköinen, ajattelen.

Juon jälkiruokakahvia, kyynärpäät nojaavat pöytään ja sormet naputtelevat kahvikupin reunoja. Naurahdin jollekin kaverin jutulle. Nuori poika kävelee ohi ja katsoo silmiin. Päästä varpaisiin kulkee sähköisku. Käännän katseeni pois, koska kuvittelin hymyileväni mutta todellisuudessa ilme on varmasti lähempänä vinoa virnistystä.

Rakastuin vähän.

Kivoja juttuja

Juuri, kun ajattelin, ettei mulle tapahdu koskaanikinä mitään eikä varsinkaan mitään hauskaa.

Hauska asia 1: Lennot varattu Lontooseen. Lokakuussa mennään kahden ystävättären kanssa. En malttais edes odottaa! Pitää miettiä kaikki ne ihanat kaupat ja baarit ja pubit ja ruokapaikat ja kaupat ja kirpputorit ja historialliset nähtävyydet. Aaah.. Tule jo lokakuun loppupuoli! LONTOO!!

Hauska asia 2: Rakkaat ystäväni menevät ensi kesänä naimisiin ja mua pyydettiin kaasoksi. Tietenkin suostuin ja olen aivan innoissani tästä, vaikka joskus ajattelinkin, etten koskaan rupea tuollaiseen "koiranhommaan". Pyhästi luvattiin, etten joudu bridezillan uhriksi. No, ei parane hirviöidä, sanon kyllä suoraan tai äänestän jaloillani. Tälle morsiolle sen kehtaa jo päin naamaa sanoakin, jos meinaa mopo karata. :) Mistähän mulla on näin negatiivinen asenne häiden järkkäilyä kohtaan tullut? ;) Tiedoksi vain A:lle, jos luet tämän, mulla on jo oma vihko ja värikynät varattu tälle ja aion paneutua kaason tehtäviin koko sydämelläni! :) 

Tein tänkin ihan itte :D :

No hei.. Eka kerta tol OpenOfficen piirrosohjelmalla :D

Tule jo ensi kesä!

Hauska asia 3:  Ilmottauduin mukaan meidän firman salibandyjengiin. Lauantaina Firma Open 2011 -turnaus Pyllymuron Arena Centerissä! Kiva tehdä välillä jotain erilaista. En oo kauhean hyvässä sheipissä, mut ehkei tuol nyt niin kovin verenmaku suussa tarvii ollakaan. :) Kannustusjoukkoja kaivataan, joten sinne vain kaikki. Omat pompomit ja muut cheerleading-jutut mukaan! :)

Muutoinkin oon huomannut, et viikonloput tästä marraskuulle alkaa olla aika täynnä. Mun sosiaalinen elämä ei olekaan kuihtunut ihan tyhjiin, vaikka niin hetken saatoin luullakin! Kaikenlaista kivaa kissanristiäistä tiedossa.

Bubbling under hauskat asiat:

- Eräs ystävä kihlasi pitkäaikaisen avomiehensä.

- Systeri kihlautui renttunsa kanssa (love is all around me... kiertää mut muuten kaukaa;)

- Lokakuun alussa nään taas Kangasalan kavereita, ainakin melko varmasti. <3

Nyt on kyl niin happyhappyjoyjoy-fiilikset. Pakko laittaa hienoja happy-aiheisia quoteja tähän loppuun. 

"People are about as happy as they make up their minds to be."
-Abraham Lincoln

"If you find serenity and happiness, some people may be jealous. Be happy anyway."
-Mother Teresa 

"Very little is needed to make a happy life."
-Marcus Aurelius Antoninus 

Lisää näitä päiviä, kiitos!  

Tylsyyden multihuipentuma

Mulla on kirjoittajan blokki päällä. Ollut jo hetken. Olen ihan tyytyväisesti tässä nyt pari vuotta kirjoitellut mitä lie tyhjänpäiväisyyksiä. Pitkään aikaan ei vain ole ollut sellainen olo, että jaksaisi tuollaisia "oi kattokaa miten ihanat kynnet mulla on!!!12"-postauksia. Mutta toisaalta, sellaista mun elämä on. Maailman tylsintä. En keksi yhtäkään syytä, miksi kukaan tahtoisi lukea sellaista. Siksi saankin kirjoitella ihan omassa rauhassani näitä. Tiedän, että pari ihmistä käy kummapaikkaa lukemassa, mutta ehkä tekin toivoisitte näkevänne täällä jotain oikeaa asiaa.

Blogin nimi viittaa kaikkeen jännittävään, mitä maailmassa on. Hyvin vähän siitä jännittävyydestä on kuitenkaan kirjoitettu. Jatkossa yritänkin keskittyä kaiken hölynpölyn lisäksi ajankohtaisuuksiin ja oikeasti ihmetystä ja ajatuksia herättäviin asioihin. Maailma kun todellakin on kumma ja siihen kuuluu niin paljon muutakin kuin minä.



Tarttisko olla ajankohtaisempi? Analyyttisempi? Mielenkiintoisempi? Sori, elämäni on tällä hetkellä hyvinkin intohimotonta. Kyllä se varmasti alkaa näkyä myös teksteissä, jos keksin jonkun hurahduksen. Tällä hetkellä se on kynsitaiteilu. Lupaan kuitenkin jatkossa ajatella lukijoita hieman enemmän ja keskittyä teksteissä asioihin, joista voisi saada jotain oikeasti ajatuksiaherättävää sanottavaa.

Kiitosta hyvästä palvelusta

Kiitos Cesars Finland Oy:lle hyvästä nettikaupasta ja palvelusta!

Tilasin aika paljon kynsijuttuja, muun muassa koristelutarroja, kynsilakan poistoainetta, Konad-leimasinsetin ja kuviolaattoja ja koristelulakkoja. Plus muutamia kynsilakkoja.

Tein tilauksen lauantaina ja paketti oli eilen haettavissa postista. Tänään kävin sen sitten hakemassa. Mukana oli tullut myös ekstra-arkki kynsitarroja ja kuittiin oli kirjoitettu käsin "Kiitos tilauksestasi :)".

Tuli todella hyvä mieli synkeän päivän jälkeen tuosta. Täytyykin käydä laittamassa heille sähköpostia ja kiittää ihan suoraan. Loistavaa.

Ensin käyn kyllä suihkussa ja kokeilen tota leimausta.

Autojuttuja

Työkaverini pyysi mua mukaan, kun olivat järjestäneet Autoliiton kautta naisille autoiluaputunnin. Tai oikeastaan kaksi tuntia. Oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista!

Metroautossa ystävällinen henkilökunta opasti, kuinka autosta tarkistetaan öljyt ja renkaista ilmanpaineet, mistä luukusta pissapojan nestettä lisätään ja muuta näppärää, jota ei jostain syystä koskaan opetettu autokoulussa eikä ole tullut tarvetta opetella itsekseenkään. (Enkä ollut hei ainoa, joka oli näistä asioista pihalla!) Itsehän en siis ole koskaan autoa omistanut enkä edellä mainittuja tietoja juurikaan ole tarvinnut. Mutta nyt jos joskus jään tien poskeen tyhjentyneen renkaan kanssa, ainakin tiedän, mitä voin yrittää tehdä. (Oikea ratkaisuhan on soittaa Tiepalveluun. :D )

Kaikki nämä jutut on varmaan teille muille ihan itsestäänselvyyksiä, mutta muistan kyllä ekan kerran, kun olin bensa-aseman pihalla. Voi luoja, onneksi oli kaveri mukana, ei sinne tankkiin olisi varmaan saanut ikinä bensaa muuten.

Esittelivät toki meille uusia ja vaihtoautoja. Kaveri koeajoi Skoda Fabian. Otti minut mukaan kartanlukijaksi. Hienostihan se kulki, uusi auto. Mutta en osaa siitä sen enempiä sanoa. Vähän saattoi kyllä tulla autokuume, vaikken todellakaan sellaista vehjettä nyt tarvitse eikä olisi oikein varaakaan.

Tosi kiva päivä kyllä. Hauska ja opettavainen! :)

Tässä youtuubia ihanan nätistä Insigniasta. Kaunis auto, mut en silti Opelista maksaisi 74 tonnia. En ikinä. Mut on se nätti.

Lue, syö ja ...

Dorian Grayn muotokuva on edelleen kesken, joskin enää jotain yksikolmasosa jäljellä. Nyt en ole ottanut sitä käteen yli viikkoon. Itse asiassa en edes tiedä, missä se on. O-ou.. Täytyy kaivella. Kirja pitää joka tapauksessa palauttaa kirjastoon 1.10. viimeistään (laina uusittu taas lauantaina..).

Jostain syystä ostin keittokirjan. Voitteko kuvitella? Minä. Arvatkaa, milloin olen viimeksi käyttänyt uunia. En minäkään tiedä. Viime vuoden puolella se on ollut pakostikin... Tai joskus todella alkuvuodesta. Mitähän mä luulen tekeväni keittokirjalla. No tämän sainkin halvalla (joo.. tosi hyvä syy ostaa lisää tavaraa, jota ei tarvitse) ja voihan sitä joskus vielä innostua. Kirja on Sirpa Talkan Perheen ruokavuosi, jossa innosti eniten siitä, että se on koottu vuodenaikojen mukaan. Keväälle omat reseptit sesongin herkuista ja talvelle omat. Loistava idea. Nyt voin alkaa opetella tekemään sesongin kasviksista ruokaa. Tuleehan se halvemmaksikin, kun ei väkisin syö keskikesän tomaatteja tammikuussa.. :P Lähi-, luomu- ja sesonkiruoka kiinnostavat. Kokkailu on oikeastaan kivaa mutta en jaksa sitä tiskaamista. Eikä yhdelle (itselle) ole yhtään hauskaa tehdä ruokaa. Ei mulla ole mikroakaan, joten mitään ylijäämiä ei voi jälkeenpäin helposti lämmitellä.

Kynsintää

Innostuin taas leikkimään kynsilakoilla, kun huomasin, että oli kynnet edelleen suht hyvässä kunnossa, vaikka olen siivoillut pari viikkoa (jotain hyötyä siis siivoushanskoista).

Kuva oon vähän huono, kun ei edelleenkään ole sitä kameraa ja koitin sit tähän läppäriin integroidulla webcamilla... Saa kuitenkin jotain selvää. :) Ite tykkään näistä tosi paljon! Alla siis pari kerrosta Sokoksen oman merkin We Care Iconin Fashion Nails-kynsilakka sävy 20 Magic Aquamarine. Hopeisella ja mustalla Kissin Nail Art -koristelakoilla vetelin sitten nuo viirut koristeiksi. (Kuvasta muuten huomaa hyvin etusormen kynnen vinouman. Tietyssä pituudessa se alkaa aina taipua alaspäin. Tosi nättiä hei.. :P )

Aamulla ennen töihin lähtöä (kyllä, lauantaina! :/ ) innostuin nettishoppailemaan kynsijuttuja. En kehtaa sanoa, monta rahaa meni, mutta kunhan paketti saapuu, saatte varmasti lisää näitä nätteilypostauksia! Tilasin lakkoja, tarroja, Konad-leimausjuttuja.. Erityisesti odotan Konad-kamojen tuloa. Konadilla voi siis leimata kuvia kynsiin! Kuinka huippua! (Tarkemmat tiedot systeemistä: ks Google) Kynsijutut on melkein jopa niin kivoja, että oon alkanut miettiä sitä ihan vakavasti harrastuksena! Vois opetella tekemään rakennekynsiä ja näperrellä niitä kaikille tutuille. :D

Sinänsä hassua, kun ei itselläni ole mitään hinkua saada rakennekynsiä. Tällä hetkellä omat kynnet alkaa olla melko maksimipituudessaan. Olisihan se kiva, jos olisi vielä pidemmät, mutta nyt näillä pystyy vielä kätevästi tekemäänkin asioita. Tuo etusormi pitää kyllä viilata.. huh että se onkin ruma!

Satunnaisia

Olen saattanut hieman unohtaa tämän blogini. Anteeksi, jos joku pidätti hengitystään odotellessa uusia kuulumisia.

Syksy tulee, tylsää. En tykkää sateesta enkä siitä, että lämpötila tippuu alle kahdenkymmenen asteen. Sen lisäksi töissä alkaa taas koko talven yli kestävä flunssailu. Tuskin se muhun tarttuu. Yleensä vain kaikkiin muihin. En tosin itselleni tahtoiskaan mitään kipeilyjä, johan mä kerran olin tänä vuonna saikulla! :P

Millainen sää on syys-lokakuussa Barcelonassa? Ollaan menossa sinne kaverien kesken. Jei! Kesällä äiti kysyi, mihin haluaisin lähteä kaupunkilomalle. Sanoin, että Berliiniin tai Barcelonaan. Vanhukset valitsivat Berliinin. (Matkakertomus oli tulossa, mutten pystynytkään kirjoittamaan sitä loppuun.) Ihan hyvä, Barcelonaan pitääkin mennä tyttöporukassa pööpöilemään.

Lauantaina olin elämäni kolmannen kerran hautajaisissa. Ekaa kertaa ei oikeastaan lasketa, koska olin jotain kolmevuotias enkä muista siitä mitään. Toinen kerta oli pari kesää sitten, elokuuta sekin. Julma kuukausi. Mutta kaikessa kauheudessaan kaunis oli lauantain tilaisuus.

Ensi kesänä päästään hieman iloisempiin kirkonmenoihin, kun rakkaat ystäväni menevät naimisiin. *halituksia* Olen niin kovin onnellinen heidän puolestaan. :) Eipä olekaan taas vähään aikaan ollut mitään häitä.. milloinkohan viimeks? Pari vuotta sitten?

Syksyn tullen tulee flunssan lisäksi Big Brother. En tietenkään aio katsoa enkä varsinkaan kommentoida ohjelmaa täällä. ;) No, katsotaan nyt, kuinka kauan jaksaa kiinnostaa. Viimeiset pari kautta olivat ainakin aivan syvältä.

Day 30 - your favorite song at this time last year

Ohop, unohtui vallan lopettaa tämä haaste. Tähän aikaan vuodesta vuosi sitten oon varmaan luukutellut lähinnä Green Daytä ja U2:sta, koska oli ne keikat. Viime kesänä tuli kyllä paljon kuunneltua myös jo muutaman vuoden vanhempaa The Killersin Humania:



Aivan loistava kappale. <3

Day 29 - A song from your childhood

Joko tää oli tehosoitossa radiossa tai äiti on ollut kaappifani ja luukuttanut hulluna Dingoa.
Tää biisi on jäänyt mun aivoihin ikuiseksi korvamadoksi lapsuudesta.

Day 28 - A song that makes you feel guilty

Lauluhaaste pääsi taas pariksi päiväksi telakalle, koska ei ollut pahemmin jaksamista miettiä näin tyhjänpäiväisiä asioita. No, taas mennään.

En koe, että mulla olisi mitään syitä tuntea syyllisyyttä, kun kuulen jonkun biisin. En oikeastaan keksi kovinkaan montaa asiaa, mistä tuntisin ylipäätään syyllisyyttä. En ole tehnyt kovinkaan suuria vääryyksiä ketään ihmisiä kohtaan (jos olen jonkun mielestä väärässä, otathan yhteyttä!), joten ehkä pitäisi sitten olla jotenkin syyllinen olo luonnonvarojen tuhlailusta. Mutta kun ei ole. Sori.

Tosin aina on tullut määrittelemätön alakulo ja suojelutarve, kun kuulee Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä. :S Voi Nestoria.

Voi Norppaa. Luonnonsuojeluliitto.

(500) Days of Summer

Aivan loistava elokuva! En ymmärrä, miten en ole aiemmin nähnyt tätä.

Traileri

Joseph Gordon-Levitt (oi, sekin on jo aikuinen. Aaawww.... ) on täydellisen hurmaava Tomina, joka työskentelee onnittelukorttifirmassa ja etsii ikuista rakkautta ja sitä oikeaa. Zooey Deschanelin Summer tulee samaan firmaan töihin ja Tom rakastuu. Tom on romantikko ja Summer puolestaan rinnastaa rakkauden lähinnä joulupukkiin.

Kuulostaa supertylsältä ja perinteiseltä romanttiselta komedialta mutta sitä se ei todellakaan ole! Jo pelkästään epäkronologinen ja hyppelehtivä kerronta tekee elokuvasta erilaisen ja mielenkiintoisen. Hahmotkin ovat normaaleja ihmisiä, jotka tekevät ja tuntevat normaaleja asioita eivätkä sekoile ympäriinsä sekoittamassa pakkaa, mikä on yllättävää kyllä erittäin virkistävää. On vain normaaleja parisuhteeseen ja ihmisten erilaisuuteen liittyviä iloja ja ongelmia.

Kuva: http://www.entertainmentwallpaper.com

Olen tainnut katsoa hieman liikaa niitä hömppäromcomeja, koska kuvittelen genren pääasiassa hieman erilaiseksi kuin mitä tämä elokuva on. Mutta siksikin (500) Days on aivan todella raikas erilaisuus romanttisten komedioiden joukossa. Laitan tämän samaan kastiin Eternal Sunshine of the Spotless Mindin kanssa. Molemmat ovat aivan loistavia ihanuudessaan, surkeudessaan ja aitoudessaan.


Sanoinko jo, että tää on LOISTAVA! (mun uusi suosikkisana)

Se on klisee, koska se on totta

FB-kiertostatuspäivitysviesti, joka sai mut itkemään:

Elämässä on viisi asiaa joita ei voi saada takaisin: Kivi, joka on jo heitetty. Sana, joka on jo sanottu. Mahdollisuus, jota ei käytetty. Aika, kun se on kulunut. Ihminen, kuoleman jälkeen. Elämä on lyhyt. Riko sääntöjä. Anna anteeksi nopeasti. Suutele hitaasti. Rakasta tosissasi. Naura hysteerisesti, äläkä koskaan kadu jotain sellaista, mikä sai sinut hymyilemään ♥

Kaikille ei anneta sitä keskivertoa seitsemääkymmentä vuotta.

Kursivoinnit omiani. Joskus olisin tällekin tuhahtanut vain.

Day 27 - A song that you wish you could play

Eksä soitteli tätä usein kitaralla. Tuli heti mieleen päivän kysymyksestä, että kiva biisi ja voisihan tuo olla kiva itsekin osata.

Ja ei, eksä ei tullut perään, kun lähdin. Oli ehkä surullisin ero elämässäni.

Day 26 - A song that you can play on an instrument

En tiedä, osaisinko enää tätäkään mut surkealla soittotaidollani joskus yksisormitekniilla meni pianolla Ukko Nooa.

Et se siitä.

Näin lomalla unta tästä...

Ryan Gosling (The Notebook)

Unessa Ryan oli just tuon näköinen. Ehkä se olikin uni Noah Calhounista.
Pitää taas kaivella tuo elokuva jostain katsottavaksi. <3

Day 25 - A song that makes you laugh

Hysteeristä hihittelyä

Satasen päivitys

Luin kirjan tolta listalta! *aplodeja mulle*

Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 oli tuo teos ja se oli kyllä kaikessa kummallisuudessaan erittäin hyvä kirja. Jos joku tahtoo klassikkorispektipisteitä, tuolla niitä saa helposti.

Dorian Grayn muotokuva on nyt aloitettu toisen kerran tämän tytön elämässä. Jos ei nyt pääse loppuun, saa tuo jäädä. Ei huono, mutta se on se keskittymiskyky... jota siis ei ole.

Day 24 - A song that you want to play at your funeral

En todellakaan välitä. Kunhan ei ole virsi tai muu uskonnollinen laulu.

Toivoisin kuitenkin, että kappale kertoisi jotain minusta, elämäntilanteestani tai suhteestani paikalla oleviin ihmisiin.

Annetaan nyt yksi vaihtoehto:

Kommentointi blogissa

En tiedä, mitä olen onnistunut sekoilemaan tän blogin kanssa.

Ainakin heinäkuun teksteistä useimmista puuttui mahdollisuus kommentointiin. 

Kommentointi on nyt sallittu kaikissa teksteissä. Jos ketään nyt vanhoja juttuja kiinnostaa kommentoida, siitä vain, en pistä pahakseni. Ja jos löytyy teksti, jota tahtoisit kommentoida muttet syystä tai toisesta kykene, voit kertoa siitä tämän postauksen kommentteihin...

NIIN HEI! KOMMENTOIKAA!!!

Kuva: http://worldwildnessweb.blogspot.com

^that's for me....

Maailma on kammottava paikka

Oslo, Utöya, Anders Behring Breivik...

Amy Winehouse...

Loma loppui...

Olisin kovasti tahtonut kommentoida näitä kaikkia kolmea tapahtunutta, mutta viimeiseksi mainitun vuoksi unirytmini on täysin sekaisin edelleen, enkä viime viikolla jaksanut oikeastaan muuta kuin mennä töihin, tulla sieltä pois ja odottaa nukahtamista. 

Sairasta. Viitaten ensimmäiseen. Ei tuollaista pysty käsittämään. 

Epäreilua. Viitaten Amyyn. Turhat kuolemat surettavat. Winehouse teki hienoa musiikkia aina, kun siihen pystyi. Jotenkin en vain voi olla ihmettelemättä, miten hänen läheisensä ovat päästäneet tilanteen niin pitkälle. Ihmettelen vain, en syyllistä. Naiivisti kuitenkin kuvittelen, että omassa perheessäni tuollaiselle meiningille pistettäisiin loppu vaikka väkisin. 

Olen sanaton vieläkin tästä kaikesta vaikka jo yli viikko mennyt tapahtumista.

On tässä kivojakin asioita tapahtunut, mutta kerron niistä sitten myöhemmin, jos tuntuu vielä siltä. Huomenna jatkuu taas 30 Day Song Challenge ja siihen liittyen olen muokannut tekstiä hääkappaleesta.

Hiljaisuus

Olen laiminlyönyt blogiani viime päivinä. Lupaan palata sekä musahaasteeseen että muuhun viimeistään ensi viikolla. Viime aikoina on tapahtunut niin paljon, etten osaa jäsennellä ajatuksiani tarpeeksi kirjoittaakseni niistä fiksusti.

(Tällä ilmoituksella siis todellakin kuvittelen, että jota kuta kiinnostaa.)

Day 23 - A song that you want to play at your wedding

Jos sellainen vahinko pääsisi tapahtumaan, että häät pitäisi järjestää, niihin ei missään tapauksessa otettaisi jotain onnetonta cover-bändiä soittamaan. Mieluummin vaikka trance-dj.. Jotain tällaista olisi hauska tehdä. :D

No, ihan vakavasti jos ajatellaan. Oikeasti jopa hieman hävettää tämä, mutta musta Kaj Chydeniuksen ja Anu Kaipaisen Nuoruustango on ihana. 

EDIT 1.8.2011:
Tämä automaattisesti ajoitettu postaus hieman yllätti mut. Jäi välistä pari päivää. Tässä ovat: 


Day 22 - A song that you listen to when you’re sad

Hankala, kun en juurikaan pönkitä mielialojani musiikilla. Jos olen surullinen, märehdin siinä tunteessa ihan itsekseni ja muuten vain. Jos jotain musiikkia satun kuuntelemaan, koitan yleensä keskittyä sellaisiin voimakappaleisiin, joista voisi tulla parempi mieli. Muutenkin vaikea valita, kun en edes muista, milloin viimeksi olisin ollut surullinen. James Blunt toimii surkuttelussa aina. If Time is All I Have löytyy linkin takaa mutta on noita muitakin Jamesilta. I heart James.  


Tästä tuli muuten mieleen, jotain joka sopii päivään neljä.

Day 21 - A song that you listen to when you’re happy


Kuten yllä, samasta syystä hankala. Tänä kesänä olen kyllä kovasti diggaillut Bruno Marsista, etenkin The Lazy Song:ista. Aivan mahtavan letkeä kesäviisu, ei voi olla pahalla tuulella tuon kuullessaan. Tää myös aika pitkälti kertoo sen, mitä olen kesällä hommaillut eli nothing at all. :D

Hottie of the Day

Katselen Gossip Girliä ja joka kerta, kun Chuck Bass sanoo jotain, saan pienen orgasmin.

Ed Westwick,  J'adore.

http://cdn03.cdn.socialitelife.com/wp-content/uploads/2010/07/ed-westwick-07302010-06.jpg

http://socialitelife.com/ed_westwicks_low_cut_top_reveals_gossip_girl_spoilers-07-2010

Ja btw, Edin normiäänikin on kuumottava. Huh. 

Day 20 - a song that you listen to when you’re angry

Vanha kunnon Nirvana.

Kyllä menee koko Nevermind ja Bleachikin kun tarpeeksi angstit päällä.

Day 19 - A song from your favorite album

Video on liveveto, mut biisi siis American Idiotilta, jota on nyt jokunen vuosi tullut kuunneltua. Eikä kyllästymisen merkkejä ole esiintynyt. 

Day 18 - A song that you wish you heard on the radio

Jaa... ihan mikä vain hyvä musiikki käy tähän. En osaa valita mitään yksittäistä biisiä.

Lomalomailuja

Oltiin toissapäivänä Linnanmäellä. Mahtava paikka kyllä. :) En tiedä, onko ikä vai mikä, kun kaikki laitteet tuntuivat nyt niin hurjilta. Vuoristoradassakin vauhti huimasi päätä jo ylämäessä. :D Vuoristorata on kyllä aivan paras laite mutta löysin myös uuden suosikin!

Kokeilkaapa seuraavan kerran, kun menette Lintsille, HIPHOPia. Aivan mahtavan hauska vehje vaikka onkin tarkoitettu perheen pienimmille. 

Eilen käytiin Suomenlinnassa, joten alkaa olla nämä "pakolliset" kerran kesässä ainakin -mestat jo tsekattu. :)

Day 17 - A song that you hear often on the radio

En kuutele radiota, mutta ainakin viime viikonloppuna tuntui jatkuvasti soivan

CHISUN MUN KOTI EI OLE TÄÄLLÄ

Rasittava kappale.

Eilisen kappale ( Day 16 - A song that you used to love but now hate ) jäi päivittämättä, koska olin ystävän kanssa lounaalla ja siltä reissulta palasin tänään puoli kahdelta. Eipä tosin tule mitään biisiä mieleenkään, mitä nykyään vihaisin vaikka ennen tykkäsin. Päivitän tähän sitten, jos tulee mieleen. :)

Day 15 - A song that describes you

Ekana tuli mieleen.. :D

Day 14 - A song that no one would expect you to love

Love on ehkä hieman vahvasti ilmaistu, mut tykkään. Joku sitä joskus ihmettelikin..

Heinolassa jyrää

Täytyyhän kerran kesässä käydä vähän mökilläkin. Näin teimme oikein koko perheen voimin.

Viikonlopun saldoa:

• Sain talviturkin heitettyä, vesi oli kylmää. "Onneksi" joku oli lämmittänyt rantasaunan sata-asteiseksi.
• Yksi jesarilla korjattu flipflop
• 89 hyttysenpistosta
• Näin lepakon! Ja monta hieman ellottavaa ötökkää.
• Ei yhtään tappelua siskon kanssa. High5!

Lisäksi kuulin, että mun vanhemmat tapasivat aikoinaan Hurriganesin keikalla. Arvostukseni tätä pariskuntaa kohtaan nousi taas pykälän tai parikin. Rock on!

Sää oli mitä mainioin, mittari huiteli kolmessakympissä (varjossa) koko viikonlopun. Lauantaina odoteltiin ukkosta saapuvaksi muttei osunut kohdalle. Kauniisti se murisi ja muutama salamakin nähtiin, mutta vasta sunnuntaina kotimatkalla osuttiin ukonilmaan kunnolla.

Mukava viikonloppu kaiken kaikkiaan. Ainakin tajusin taas, kuinka perikaupunkilainen olen. Pahinta oli se pelottava, korvia vihlova hiljaisuus. (Oikeasti pahinta oli ne työaiheiset unet, joita olen nähnyt koko viikonlopun. Osa lähenteli ahdistavuudellaan painajaista)

Day 13 - A song that is a guilty pleasure

Nolottaa ihan myöntää mut kyl Joutsenlaulusta oon aina jotenkin tykännyt.
Yö on muuten aika perseestä kyl.. Ehkä se on se Hakulinen.

Day 12 - A song from a band you hate

Popeda? Klamydia?

En mä erityisesti vihaa mitään bändiä. Jätän vain kuuntelematta huonot/ ärsyttävät.

Ehkä joku tosiällöttävä poikabändi.. tai

Jane – Perhonen! :D

Day 11 - A song from your favorite band

Muse – Hysteria

Day 10 - A song that makes you fall asleep

Joskus kuuntelin musiikkia nukkumaan mennessäni. Niiltä ajoilta Spotifystakin löytyy oma soittolista. Tähän oli oikeastaan kaksikin vahvaa ehdokasta. Teardrop tuntui nyt paremmalta. 

Se toinen vaihtoehto oli Death Cab for Cutie: I Will follow You into the Dark

Day 09 - A song that you can dance to

it's freakin' fun! 

Day 08 - A song that you know all the words to

Kiitos ala-asteen musiikkituntien:

Hectorin
Lumi teki enkelin eteisiin
http://lirama.net/song/63542

Aspatsätti

Aloin olla jo hieman huolissani, kun Cdonilta tekemääni tilausta ei kuulunut. Tai osittain kuului, mutta suurin osa tilauksesta puuttui vielä ja yli viikko kuitenkin tilauksesta! Siihen nähden, että lupauksena on toimitus 2-3 päivässä, tämä odottelu tuntui mielestäni pitkältä.

No enivei, tilauksen loppuosa odottelee nyt postissa, pitäisi käydä hakemassa. Ehdin kuitenkin jo käydä hieman etsiskelemässä tietoa Cdonin nettisivuilta ja huomasin, että heillä on chat, jossa voi keskustella aspahenkilön kanssa. Mahtava idea! Ihanan nykyaikaista.

Mitä sitten olin tilannut:
Smoothie -kirjan
Korjaussarja -kirjan, jossa "vinkkejä" & reseptejä darran voittamiseksi (1,95 €)
Disney dvd-Klassikot 2 ja 5 eli Pinocchio ja Bambi
Forgetting Sarah Marshall -dvd
I Love You Man -dvd
Sherlock Holmes -bluray
Beetlejuice -bluray

1920-lukupippalot

Enpäs olekaan lainkaan muistanut kertoilla näistä juhlista. Stereotyyppisen historian seuran kolmannet aikakausijuhlat (tunnetaan myös virallisella nimellä pönkkähamepippalot) järjestettiin 1920-luvun merkeissä 18.6.2011. Paikkana toimi Hirvenpään maja Herttoniemessä.

Hauskat juhlat olivat! Valmistautuminen alkoi tietenkin ajoissa, jo lauantaita edeltävänä torstaina, jolloin kävimme  Laitimmaisen kanssa Punanaamiossa ostamassa mekot ja hiuspannat. Mukaan tarttui myös verkkosukkikset ja tietenkin holkki pahoja tapoja varten. Yllätyin, kun tuo holkki toimi oikeasti tupakoidessa! Muovinen, aivan turha härpäkehän tuo on, mutta oli hauska huomata, että sitä pystyi jopa käyttämään. Tosin muoviin tarttui kyllä kammottava röökinhaju, joka ei ole vieläkään lähtenyt irti. Yök.

Lisään kuvia asusta joskus myöhemmin, koska kuvat ovat vielä äiteen kamerassa. (Piti auttaa sitä siirtämään kuvia kamerasta koneelle, mut eihän me sitten muistettukaan tehdä sitä.)

Lauantai oli itselleni hieman hankala logistisesti, kun piti ehtiä käydä näiden partyjen lisäksi myös sedän viiskymppisillä, jotka järjestettiin Keravalla. Hyvinhän nuo loppujen lopuksi ehti molemmat juhlat mutta näytin varmaan hassulta 20-lukumeikissä, joka oli melko överi  synttäritilaisuuteen. (Meikkiohjeen otin juutuubista. Tuolla Kandeella on vaikka mitä kivoja ohjevideoita. Tahdon heti jotkut naamiaiset, et voin olla Saksikäsi Edward!)

Pääsin kahdeksan-yhdeksän aikoihin sinne majalle ja tekivät kyllä kanssajuhlijat vaikutuksen! Hienoja lainekiharoita, flapper-mekkoja ja hiuskoristeita riitti. Useimmilla pojilla oli puku ja hattu. Parin mafioson aseetkin ehdin bongata. Mafiosojen lisäksi paikalla oli toki myös tavallisempaa kansaa, kuten tukkijätkiä. Kesken oli murhamysteeripeli ja siinä menikin oma aikansa. Hauskalta se vaikutti, mutta en tiedä, olisiko itsellä riittänyt kärsivällisyys ihan loppuun asti. Voisihan sitä joskus koettaa, jos saan houkuteltua tarpeeksi ystäviä mukaan. :)

Sapuskat olivat tietenkin aikakauden mukaiset ja maistuivat mahtavalle ainakin niiltä osin, mitä ehdin maistella. Rommi-mantelijäätelö oli suussa sulavaa. Reseptejä shs:n netissä. En ehtinyt ollenkaan maistelemaan drinkkejä, joita olivat tarjoilleet (näin ainakin ymmärsin, että oli) mutta sillä nyt ei ole niin väliä. Viiniä riitti ja illalla vielä tanssittiin Charlestonia, mikä oli riemukasta ja korttiakin pelattiin.

http://americanwiki.pbworks.com/w/page/12595338/Prohibition-and-The-Flapper

Kiitos kaikille järjestäjille! Oli aivan mieletön ilta taas kerran!

Ensi kesänä teema rokokoo, johon täytyy varmasti alkaa valmistautua hieman aikaisemmin kuin edeltävänä torstaina...

Day 07 - A song that reminds you of a certain event

Tiedän, että on liian helppoa linkittää tähän konserttitaltiointi, mutta silti. Vieläpä omaan blogitekstiin.




Lisätty 6.7.2011:


Kaveri oli postannut tämän facebookiin ja muistui heti mieleen Dallas Superstarin levyjulkkaribileet edesmenneessä Sedun 51:ssä vuonna 2006.

Poispilatut

Ruoka ei kelpaa, työ ei kelpaa, palvelu ei kelpaa, politiikka ei kelpaa, mikään ei kelpaa. Mankuminen kelpaa.

Helsingin Sanomien heinäkuun Kuukausiliitteessä on Seija Sartin kirjoittama artikkeli "Poispilatut". Aivan mahtavaa tekstiä, joka todella teki itseeni vaikutuksen. Kaivakaa tuo kuukausiliite jostain käsiinne ja lukekaa se.

Artikkelissa ihmetellään suomalaisten tapaa narista joka asiasta ja tavasta olettaa yhteiskunnan hoitavan kaikki yksilön ongelmat. Näinhän meidät on pitkälti opeteltukin ajattelemaan erilaisilla tukitoimilla ja -rahoilla. Kaikesta valitetaan mutta harva ottaa vastuuta itsestään.

Valitettavasti tunnistin myös itseni joistain kohdista, esimerkiksi siitä, miten opintotuesta valitetaan ja etenkin puutteellisista tuen korotuksista. "Kukaan ei valittanut opintotuesta, kun sitä ei ollut." Ei varmastikaan mutta miksemme taistelisi korkeamman tuen puolesta, kun sellainen nyt on meille suotu.

Enimmäkseen kyllä nyökyttelin ja pyörittelin päätäni hyväksyvästi. Mutulla ajateltuna ihmiset todella ovat laiskistuneet (itsekin tunnustan tämän ainakin osittain) ja odottavat vain, että joku muu tekee asiat heidän puolestaan. Ja kun joku tekee, sekin menee väärin ja taas valitetaan. Joka kerta, kun jokin asia menee pieleen, pitää etsiä syyllinen. Ja tasan varmasti se ei ole yksilö itse.

Sartin artikkelissa alkujaan puolalainen Stefan Widomski pitää meitä pullamössönä, joka on kaukana siitä selviytyjäkansasta, joka olemme aina olleet mielikuvissa ja todellisuudessa. "Vanhemmat suojelee niitä [pikkulapsia] niin pirusti. Se on vahingollista, koska ne ei tiedä, mitä saa tehdä. niiden pitää saada kaikki heti, ettei jenni tai jesse vaan saa traumaa. Aikuisena ne saa jonkin toisen trauman. Niistä tulee epävarmoja aikuisia, jotka stressaantuvat pienistäkin vastoinkäymisistä. Ne ovat ymmällään, kun äiskä ja iskä eivät enää ole auttamassa." Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä hänen kanssaan.
Paapominen on päivän sana. Sitä harjoittavat vanhemmat ja yhteiskunta eikä kukaan opi olemaan omillaan.

Onko joku muu lukenut tuon artikkelin? Osuiko omaan nilkkaan? Mielipiteitä? 

Kursiivilla olevat ovat lainauksia artikkelista.

Day 06 - A song that reminds you of somewhere

Musiikki on kuin tuoksu. Muistot tulevat esiin vasta siinä hetkessä, jolloin kappaleen kuulee (vrt. hajumuisti). Muistini kantaa nyt tasan viime kesään asti ja Suomenlinnaan:

Day 05 - A song that reminds you of someone

Egotrippi - Tällaisena iltana


Tämä kappale on jossain elämän vaiheessa ollut mulle hyvin tärkeä itseni ja oman mielenterveyteni säilyttämisen vuoksi. Muistuttaa siis henkilöstä, jonka vuoksi tarvitsin ns. voimabiisin. Tosin vuosien jälkeen tämä alkaa olla vain biisi, josta tulee parempi mieli.

Day 04 - A song that makes you sad

Alakuloisuutta aiheuttaa aina kuultaessa: The Rasmus - Sail Away

Biisin julkaisu sattui juuri sellaiseen aikaan, jolloin tämän sanat iskivät kuin lekalla olisi päähän lyöty. Se oli surkeaa aikaa se. Muutenkin Hide from the Sun -levy aiheuttaa lievää alakuloa. Hieno levy, mutta en pysty kuuntelemaan.


Joo, koitan välttää loppuhaasteen aikana Rasseja. :D


Edit 1.8.2011:


http://youtu.be/AscPOozwYA8 :(

Day 03 - A song that makes you happy

Tää on jotenkin todella hankala, koska mulla ei ole niin intohimoista suhdetta musiikkiin, että se voisi vaikuttaa mun mielialoihini. En keksi yhtään biisiä, mistä tulisi oikeasti iloiseksi sen kuullessaan.

Hymyn huulile tuo ainakin tämä:

Smoothiet

Hankin alesta kirjan!

Smoothiet ja mehut -reseptikirjan siis. Sain joululahjaksi tehosekoittimen ja sen jälkeen en ole oikeastaan muuta ruokaa tehnytkään, muutamia nuudelinkeittokertoja lukuunottamatta, kuin smoothieita. Ne ovat nykyään ihan mun lemppareita!

Smoothiet on siitä hyviä, että niistä koituu vain vähän tiskiä, sotkua ei nimeksikään ja ne ovat maukkaita ja terveellisiä. Vaihtoehtojakin on niin paljon kuin vain kehtaa keksiä! Tuossa kirjassa on 112 ohjetta eri tilanteisiin (aamupalaksi, naposteltavan sijaan..) ja kyllä, aion testata ne kaikki! :)

Omnomnomnom.

Day 02 - Your least favorite song

Vähiten suosikki on järjetön sanapari mutta onhan noita, inhokkeja.
Esim tämä tuli ekana mieleen:

Mamba - Vielä on kesää jäljellä

Day 01 - Your Favorite Song

Heti tällanen superhelppo tähän alkuun...

Kyseessä siis Facebookista tuttu 30 Day Song Challenge, johon päätin pitkän mietinnän jälkeen ottaa osaa vähän näin myöhässä. Tuleepa ainakin postauksia.. 

day 01 - your favorite song

day 02 - your least favorite song
day 03 - a song that makes you happy 
day 04 - a song that makes you sad
day 05 - a song that reminds you of someone
day 06 - a song that reminds you of somewhere
day 07 - a song that reminds you of a certain event 
day 08 - a song that you know all the words to
day 09 - a song that you can dance to
day 10 - a song that makes you fall asleep 
day 11 - a song from your favorite band 
day 12 - a song from a band you hate 
day 13 - a song that is a guilty pleasure 
day 14 - a song that no one would expect you to love 
day 15 - a song that describes you 
day 16 - a song that you used to love but now hate 
day 17 - a song that you hear often on the radio
day 18 - a song that you wish you heard on the radio
day 19 - a song from your favorite album
day 20 - a song that you listen to when you’re angry 
day 21 - a song that you listen to when you’re happy
day 22 - a song that you listen to when you’re sad
day 23 - a song that you want to play at your wedding
day 24 - a song that you want to play at your funeral
day 25 - a song that makes you laugh
day 26 - a song that you can play on an instrument
day 27 - a song that you wish you could play
day 28 - a song that makes you feel guilty
day 29 - a song from your childhood 
day 30 - your favorite song at this time last year