Vuonna 2010

Taitaa olla sama kuin viime vuonna tehty, mutta mitäpä siitä. Helpompi vertaillakin. :)

1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana? 
- No en varmaan juuri yhtään. Ehkä yritin sitä jossain vaiheessa, mutta en sitten halunnutkaan muuttua juuri siihen suuntaan. 
2. Oletko lihonut?
- En
3. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
- En, osasin olla kiltisti 
4. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
- Oon ollut, varmaan useammankin kerran. Loppvuodesta ainakin Potterin ja Rare Exportsin kävin kattoo yksin. Ei se nyt niin erikoista ole. 
5. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
- En ottanut.

IHMISSUHTEET:

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
- No tuota.. En ystävää, mutta tuttavuuksia kyllä ja oikein kivoja sellaisia. :) 
2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
- No ainakin kävin ensimmäistä kertaa Oslossa ja Kilpisjärvellä, moottorikelkkailin ja matkustin yöjunalla. 
3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
- Olen, vissiin pariinkin otteeseen...
4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
- Auringonlasku tunturissa, U2 Stadikalla.
5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
- En ainakaan muista riitaantuneeni, jotain pientä kitinää saattanut olla jossain välissä, mut ne on jo unohtuneet.
 
RANDOM:

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Janne ehkä. 
2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
- En muistaakseni luvannutkaan mitään. Ensi vuodella on jo lupaus tehty ja sen aion kyllä pitää. Kyllähän lupaukset täytyy pitää!
3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
- Ei
4. Kuoliko kukaan läheisesi?
- Ei onneksi
5. Missä maissa kävit?
- Norjassa

Oslo

 
6. Mitä haluaisit vuodelta 2011 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2010?
- Toimivan parisuhteen
7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2010?
- Ei kai mikään erityisesti
8. Vuoden suurin saavutuksesi?
- 300 km moottorikelkkailua alle 24 tunnissa
9. ...ja suurin epäonnistuminen?
- äääh, ei nyt jaksa miettiä noin negatiivisia. :D Parisuhteissa oon aika huono ja sellasia sainkin pari kiville (en tosin yksin) mut ei ne oikeastaan olleet varsinaisesti epäonnistumisia. Enemminkin epäyhteensopivuuksia.
10. Kärsitkö vammoista?
- Nyrjähdyksiä
11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- TV 
12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Ei oikein kenenkään erityisesti. Äiti ja isä kuitenkin saavat aina multa kiitosta. Ja tietty Tiiaa täytyy kiittää, että se antoi mun asua hetken kämpillään, kun olin putkievakko.
13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
- Vuoden ensimmäisen eksän. Isosti. 
14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- Vuokraan. Ja välttämättömyyksien ulkopuolelta varmaan vaatteisiin ja junalippuihin.
15. Mistä innostuit eniten?
- En muista innostuneeni erityisesti mistään. Paitti ehkä U2:sta. :)
 16. Vuoden 2010 ihmiset
- Vihreät, voi saatana.
17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- Varmaan aika samoissa, en varsinaisesti surullisempi mutta en kyllä millään lailla onnellisempikaan. 
18. Lihavampi vai laihempi?
- Sama kuin aina
19. Rikkaampi vai köyhempi?
- Henkisesti köyhempi, jotenkin tuntuu siltä
20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Kaikkea! Tuntuu ettei oo tehnyt oikein mitään. Lomaillut enemmän ja kauempana kotoa. 
21. ...entä vähemmän?
- Stressannut asioista, joille en voi mitään. Tupakoinut.
22. Miten aiot viettää joulun?
- Meni jo. Perinteisesti perheen parissa. 
23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- Se, kun peruin yhdet treffit 
24. Rakastuitko vuonna 2010?
- En tarpeeksi
25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- Nolla 
26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- Näitä on monia, mutta tänä vuonna yli muiden on noussut Bones. Myös True Blood ja Dexter tullut katsottua tarkasti. 
27. Vihaatko tällä hetkellä ketään?
- En sen enempää kuin ennenkään.
28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
- Hahhahha. Lukeminen on listalla vasta ensi vuonna. :D Mut katsaus Keken elämään oli ihan mielenkiintonen
29. ...entä musiikillinen löytö?
- Spotify!
30. Mitä halusit ja sait?
- Blenderin :D
31. Mitä halusit, muttet saanut?
- Parisuhteen
32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- Harry Potter oli kyl aika kova. Rare Exports ehkä kuitenkin suosikki. Ei pysty muistaa enää alkuvuoden leffoja. :/
33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
- En kyllä muista yhtään. Taisi olla taas keskellä viikkoa, ni olin varmaan töissä enkä tehnyt mitään... 
34. Ketä kaipasit?
- En ketään
35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
- Musta huumori
 
MUUTA:

1. Oletko joutunut tappeluun?
- En
2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
- En, ainakaan mitään kauhean luvatonta. 
3. Oletko juonut "perseitä"?
- No en ainakaan monia. Tuntuu etten olis ollut kunnolla edes humalassa montaakaan kertaa.
4. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
- En tänä vuonna.

Luettavaksi

Naamakirjassa pyörii sellainen 100 kirjan lista. Olin lukenut siitä 23 ja nyt intouduin ajattelemaan, että ensi vuoden aikana tulisi luettua 50 lisää. En tiedä, voinko päästä tuohon tavoitteeseen, mutta yritän. Otan muutenkin vuoden 2011 tavoitteeksi keskittyä lukemisessa enemmän kirjoihin kuin aikakauslehtiin.

Tässä vielä lista (boldatut luettu jo, kursiivit kesken)

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen

2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta

3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas

4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä

5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3

6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa

7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus

8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja

9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille

10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli

11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi

12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja

13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys

14. George Orwell - Vuonna 1984

15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija

16. Elias Lönnrot - Kalevala

17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo

18. Sofi Oksanen - Puhdistus

19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu

20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan

21. Richard Bach - Lokki Joonatan

22. Umberto Eco - Ruusun nimi

23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti

24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III

25. Dan Brown - Da Vinci -koodi 

26. Enid Blyton - Viisikko-sarja

27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase

28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri

29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja

30. John Irving - Garpin maailma

31. Louisa May Alcott - Pikku naisia

32. Victor Hugo - Kurjat

33. C.S. Lewis - Narnian tarinat

34. A.A. Milne - Nalle Puh 

35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon

36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia

37. Emily Bronte - Humiseva harju

38. William Golding - Kärpästen herra

39. Juhani Aho - Rautatie

40. Leo Tolstoi - Anna Karenina

41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli

42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001

43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa

44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani

45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5

46. Isaac Asimov - Säätiö

47. Aapeli - Pikku Pietarin piha

48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha

49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa

50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää

51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut

52. Albert Camus - Sivullinen

53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu

54. Hergé - Tintti-sarja

55. Miquel Cervantes - Don Quijote

56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira

57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailu

58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi

59. Herman Hesse - Lasihelmipeli

60. Günter Grass - Peltirumpu

61. Jostein Gaarder - Sofian maailma

62. Leon Uris - Exodus

63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö

64. Ilmari Kianto - Punainen viiva

65. Franz Kafka - Oikeusjuttu

66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä

67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa

68. John Steinbeck - Eedenistä itään

69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie

 70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin

 71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä

 72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa

 73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa

 74. Giovanni Boccaccio - Decamerone

 75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva

 76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys

 77. Homeros - Odysseia

 78. Peter Hoeg - Lumen taju

 79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira

 80. William Shakespeare - Hamlet

81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja

82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia

83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia

84. Thomas Harris - Uhrilampaat

85. Raymond Chandler - Syvä uni

86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani

87. Deborah Spungen - Nancy

88. Stephen King - Hohto

89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla

90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat

91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi

92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo

93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu

95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja

96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran

97. Veijo Meri - Manillaköysi

98. Maria Jotuni - Huojuva talo

99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän

100. Jan Guillou - Pahuus

Luettuja

Oon viime aikoina lukenut kirjoja. Ihan oikeita kirjoja, joissa ei ole kuvia. Välissä olikin aika pitkä tauko.


Ensin luin Lasse Erolan kirjoittaman (tai ehkä enemminkin toimittaman..?) Keke Rosbergin elämä ja ajot. Elämäkertakirja, joka perustui Kekestä tehtyihin haastatteluihin, lehtijuttuihin ja edellisiin elämäkertoihin. Ei siis ollut Rosbergin omaa näkemystä suoraan tuossa mukana, mutta oli se silti mielenkiintoinen. Jonkin verran kuitenkin sanoisin olevani kiinnostunut F1:stä, joten oli mielenkiintoista lukea vähän takavuosien sirkuksesta, kun en ole siihen aiemmin perehtynyt kovin syvällisesti. Jotenkin pystyin myös ymmärtämään paremmin Kekeä, josta en ole kovin mairettelevia kommentteja kuullut. Tai lähinnä kai äitee on sitä dissannut, mutta en nyt enää ihan ymmärrä että miksi.


Toiseksi päätin tutustua Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -kirjoihin, joiden pohjalta tehtyä tv-sarjaa True Blood olen tuijotellut aika intensiivisesti. Kirjasarjan osat 1 ja 2 (Veren voima ja Verenjanoa Dallasissa) olivat ihan viihdyttäviä, mutta jotenkin tuntui koko ajan, että tv-sarja oli tällä kertaa käsikirjoitettu paremmin kuin kirjat on kirjoitettu. Mutta jos tykkää vampyyreistä ja semiyliluonnollisista ihmisistä, niin ei nämä nyt mitään ihan surkeaa ajanvietettä olleet. Sain kuitenkin luettua viikossa kaksi kirjaa, joten hyvin upposivat. Olen melko keskiverto lukunopeudessa eikä oikein meinaa kärsivällisyys ja keskittymiskyky riittää yleensä kirjoille, joten tuo 2 / vko on mulle oikeasti hyvä saavutus.

Keke-kirjan jälkeen iskä tyrkkäsi käteen Raimo Summasen Meidän päivä - valmentamisen vaikea taito. Se on vielä kesken, kun piti ehtiä välissä lukea nuo Sookie-kirjat (7 vuorokauden pikalaina). Mulla itselläni on ennakkoluuloja Summasta kohtaan, joten kiinnostaa tietää, mikä siellä maajoukkueessa meni niin perseelleen, että sai sellaiset otsikot aikanaan aikaan. Puoleen väliin mennessä ei ole vielä mitään ongelmia, kun vasta rakentavat jengiä. Kirjoittelen sitten myöhemmin lisää, jos muistan.

Sookie sai mut ajattelemaan muita kirjoja, joista on tehty tv-sarja. Sattui sitten silmään Jeff Lindsayn Dexter-kirjoja pari kappaletta. Katotaan, onko ne jo parempia kuin TV-Dexter, mutta on sekin kyllä niin hyvä sarja ja voi muutenkin olla vaikea muuttaa mielikuviaan, joita päähän on lyöty sarjan myötä. 

Katsottu: Rare Exports

Olen jotenkin tietoisesti ollut katsomatta noita Rare Exports -juttuja aikaisemmin, mutta nyt oli pakko nähdä, mistä kaikki oikein puhuvat. Katsoin sitten tuon Jalmari Helanderin kokopitkän.

Ihan ensin täytyy kyllä sanoa, että olipa jännittävää mennä elokuviin kello 11 aamupäivästä. Eikä vähäisempään kuin Tennispalatsin ykkössaliin. Tuntui vähän tilan tuhlaukselta olla siellä 700 hengen salissa 25 ihmisen kanssa. No saipa kerrankin istua niin, että takki lojui viereisellä paikalla ja jalat sai vääntää mihin suuntaan halusi eikä kukaan hälynnyt tai mölynnyt leffan aikana. Eikä kukaan istunut edessä!

Elokuvakin oli oikein hyvä. En oikeastaan katso koskaan jouluaiheisia elokuvia, koska ne tuppaavat olemaan aika silkkoa, sellaista hötöä ja hohohouta, tiedättehän. No tämä ei ollut, minkä vuoksi se oli hauska ja oikeastaan aika herttainenkin. Rare Exportsin näkemys joulupukista on ikivanha mutta nykypäivään niin erilainen, että se on piristävää. Tämän voisivat kaikki ihmiset joutua näkemään, saisivat muutakin ajateltavaa kuin sen ainaisen ostamisen.

Tarinassa norjalaiset (johtajatyypin aksentista päätellen) ja amerikkalaiset tekevät Korvatunturilla kaivauksia, josta ei sitten seuraakaan mitään hyvää. Paikalliset poromiehet joutuvat haluamattaan tapahtumien keskipisteeseen, kun "isot ja vittumaiset" sudet teurastavat koko porolauman ja laittomaan susiansaan tarttuukin suden sijasta vanha äijä. Myös poromiesten tuhmat lapset saavat kokea nahoissaan miltä tuntuu, kun tontut ovat ensin kurkkineet ikkunan takana. Onni Tommila on aika mahtava Pietarina. Ainakin verrattuna siihen toiseen poikaan, joka esitti Juusoa. Onni on luonnollinen eikä ylinäyttele.

Eikä ollut naisia. Tajusin tämän oikeastaan vasta nyt, koska se ei häirinnyt millään tavalla. Elokuva ei todellakaan kaivannut naisia, en ainakaan itse keksi yhtäkään kohtausta, johon nainen olisi sopinut. Poroukot pööpöilköön keskenään, minne sitten ikinä ne vaimot lähteneetkään.

Seikka, joka kyllä oikeasti hieman häiritsi on se, ettei elokuvaa oltu kuvattu Korvatunturilla, jonne tarina kuitenkin sijottui. Mutta onhan toki näyttävämpiä nuo Norjan vuoret kuin toisella puolen Lappia sijaitseva Korvatunturi, joka on ehkä kuvausluvallisestikin melko hankalassa paikassa. Ei se oikeastaan paljoa häirinnyt, mutta aluksi kyllä vähän hymähtelytti.

Mutta oli hyvä elokuva. Hieno visuaalisesti ja viihdyttävä tarinallisesti. Suosittelen!

Ajantappomeemi

× 10 suosikkia
01. TV-ohjelma: Bones 02. Kukka: Gerbera 03. Väri: Vihreä 04. Urheilu: Tanssi 05. Ruoka: Thaimaalainen 06. Musiikki: Muse 07. Kirjailija: John Irving 08. Vuodenaika: Kesä 09. Päivä: Lauantai 10. Kaupunki: Tampere


× 10 faktaa
01. Syntymäpaikka: Kättäri 02. Hiusten väri: Vaalea 03. Hiustyyli: Muodostaan uloskasvanut 04. Lävistykset: korvalehdissä 05. Silmien väri: siniset 06. Kengän koko: 37,5 07. Mieliala: lievästi ärsyyntynyt 08. Käyttämäsi hajuste: En käytä 09. Vapaa/varattu: Vapaa.. 10. Oikea- vai vasenkätinen: Oikea


× 10 asiaa rakkauselämästäsi
01. Oletko nyt rakastunut: En usko 02. Uskotko rakkauteen: Joo, mutta uskonhan yksisarvisiinkin ;) 03. Oletko koskaan särkenyt kenenkään sydäntä: Varmaan 04. Montako kertaa olet rakastunut?: Pari.. 05. Onko joku särkenyt sinun sydämesi: On 06. Oletko koskaan ihastunut ystävääsi: Joo 07. Oletko koskaan rakastunut/ihastunut johonkin, mutta et ole kertonut tälle: Oon 08. Pelkäätkö sitoutumista: Ehkä, ei tunnu siltä, mutta varmaan jotain vikaa on kun ei näytä onnistuvan. 09. Onko sinulla koskaan ollut salaista ihailijaa?: Jaa-a 10. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä: Joo


× 10 sitä ja hieman tätä
01. Rakkaus vai raha?: Rakkaus 02. Vahvat viinat vai olut/lonkero/siideri?: Kirkasta 03. Joulu vai syntymäpäivä?: Synttäri 04. Yhden yön juttu vai suhde?: Suhde 05. Televisio vai Internet?: Molemmat, netti jos olis pakko valita 06. Pepsi vai Cola?: Cola 07. Villit illat baanalla vai rauhalliset illat kotosalla?: Molempi kivempi, jos seura on hyvä. 08. Värilliset vai mustavalkoiset kuvat?: Mustavalkoiset 09. Kissa vai koira?: Koira 10. Msn vai sähköposti?: S-posti


× 10 oletko koskaan...
01. jäänyt kiinni hiippaillessa ulos?: En 02. käynyt naku-uinnilla?: Oon 03. tehnyt jotain, jota kadut?: Kyllä varmaankin, mutta eihän se katumalla parane 04. hypännyt benji-hyppyä?: En 05. lyönyt toista ihmistä?: Olen 06. syönyt litraa jäätelöä yhden vuorokauden aikana?: Jaa, en kyllä muista mutta voi olla 07. halunnut jotakuta niin paljon, että se sattuu?: Juu 08. itkenyt elokuvaa katsoessa?: Joo 09. karannut kotoa?: En muista 10. kompuroinut ja loukannut itsesi?: Joo, pienesti


× 10 muuta
01. Kaipaatko jotakuta tällä hetkellä?: Kyllä 02. Oletko iloinen?: Kyllä kai 03. Puhutko kenenkään kanssa, jos, niin kenen?: En puhu just nyt 04. Oletko tylsistynyt?: Vähän 05. Oletko saksalainen?: En 06. Oletko venäläinen?: En 07. Oletko koulussa?: En niin minkäänlaisessa toivottavasti enää ikinä.. 08. Oletko kynttilöiden polttaja?: Enpä juurikaan 09. Oletko idiootti?: Täh? No en! mikä vitun kysymys... hohhoijjaa 10. Tykkäätkö jostakusta tällä hetkellä?: Joo

Harry Potter and the Deathly Hallows: Part 1

Pakkohan se oli nähdä ja tyytyväinen mieli jäi!

Toisin kuin parista aiemmasta Potter-leffasta, tästä sentään tajusi jotain vaikka kirjan lukemisesta oli jo aikaa. Olisi varmaan paljon tajunnut vaikkei olisi lukenut Kuoleman varjeluksia ollenkaan. Siitä iso kiitos tekijöille, koska Order of the Phoenixin ja Half-Blood Princen katsominen oli melkoista läpijuoksua ja niistä oli hyvin vaikea pysyä perässä. Olihan tässäkin oiottu joitain juttuja, mutta vähemmän tai ehkä ennemminkin oikeissa kohdissa, jolloin se ei ollut yhtä häiritsevää. Asiat soljuivat sopivalla tahdilla eteenpäin ja loogisesti nivoutuivat toisiinsa.

 Takaa-ajo- ja taistelukohtaukset olivat kyllä paikoittain taas niin vauhdikkaita, että isoa screeniä katsoessa meinasi tulla huono olo ja oli pakko sulkea hetkeksi silmät, kun ei saanut kuvasta mitään selvää. Mutta muutoin kuvallisesti tämä oli oikein kaunista katsottavaa. Snapea olisin muuten katsonut enemmänkin, Alan Rickman taisi olla mukana vain kahdessa kohtauksessa (joista toinen yllä). Mutta Snape ei muistaakseni ollut kirjan alussakaan kovin suuressa roolissa, joten sinänsä ymmärrettävää.

Viihdyttävyydessään ja kerronnassaan HP7 otti harppauksella kiinni kirjaversiota. Ehdottomasti paras Potter-filmatisointi! Tulispa äkkiä kesäkuu niin pääsee näkemään grande finalen! Ei pysty odottaa, joudun ehkä mennä ensi-iltaan silloin päällä jotain lunalovekivamaista. =D

Marraskuu, todellakin.

Tiedän, että valitusta ja avautumisia on kauhean rasittava kuunnella / lukea, mutta nyt on pakko. Koitan lopuksi pehmentää kertomalla jonkin kivan asian, jos keksin mitään.

On meinaa sen verran käynyt kyllästyttämään tämä elämä. Asunto, työ, tää kaupunki, jopa ympärillä pyörivät ihmiset, mikä tuntuu jo itsestäkin kauhealta. Ehkä se on tämä marraskuu tai D-vitamiinin puute, mikä vetää mielen synkeäksi ja veteläksi. En jaksa olla sosiaalinen, kysellä kuulumisia tai jauhaa tyhjänpäiväisiä juttuja. Elämä on yhtä juurihoitoa tällä hetkellä. Pelkkää vesisadetta ja tylsyyttä. Nimenomaan tylsyyttä!

Näin tyhjänpäiväisen elämän kun pääsisi vaihtamaan, niin ottaisin vaihdossa vaikka Pastirolin, kunhan tästä pääsee eroon. Kräääääjh! Yleisahdistus, -ketutus ja kaukomaiden kaipuu. Tahdon nähdä Taj Mahalin ja Angkor Watin, Ayer's Rockin ja Grand Canyonin! Mä haluan hemmettiin täältä, tanssimaan tangoa Buenos Airesiin, sambaamaan Rion karnevaaleihin. Pääsis edes pariksi viikoksi Kanarialle, sekin helpottaisi jo vähän, kun näkisi auringon...

Perjantaina oli duunin pikkujoulut. Kivat juhlat, paha olo seuraavana päivänä.

On mulla kivakin asia! Oli serkun 5-v synttärit reilu viikko sitten. Käsittääkseni yllättävän vierailun tekivät myös tätini miehineen ja lapsineen (eli mun yksi toinen serkku), jonka pieni poika oli myös mukana. "Käsittääkseni yllättävä" siksi, että olin ainakin osassa juhlakansaa huomattavissa tietynlaisia oho-reaktioita, mutta en mä noista mitään ymmärrä. (Pyrin pysyttelemään mahdollisimman kaukana kaikesta, mikä vähänkin haiskahtaa sukulaisten nokkapokalta. Hoitakoon ihmiset keskenään, jos on jotain.) Se kivuus oli kuitenkin siinä, että loppuvierailusta kaikilla näytti olevan hymy herkässä ja jokainen tuntui taas tulevan toimeen keskenään. Mummikin pääsi leikkimään  lapsenlapsenlapsensa kanssa ja taisi rautarouvalla sydän sulaa. Ohana <3

TUHANSIA NIMIÄ

Nyt taas se aika vuodesta, kun joka ikinen media on täynnä tätä kuka-tienasi-eniten-juttua. Ei hyvää päivää, sanon. Kiinnostaako jota kuta ihan oikeasti? Aamulla töihin mennessä jomman kumman ip-lehden lööppi huusi verotietoja ja TUHANSIA NIMIÄ!! Niin just. Lehti, joka on sivukaupalla pelkkiä nimiä. Yhtä mielenkiintoista kuin lukea puhelinluetteloa.

Keväisin on vähän sama, kun tuoreet ylioppilaat julkaistaan, mutta siinä on sentään jotain ideaa ja hohtoakin. YO-juhlat on kuitenkin perinteisesti kaikille avoimet, niin voihan sitä tarkistaa, josko sitä naapurin Pallea voi käydä jo onnittelemassa ohimennen. Mutta että naapurin Pallen verotiedot? Ei vaan voisi vähempää kiinnostaa. 

Viimeaikoina nähtyjä

Mr. Nobody 
Ui ui ui, Jared Leto on palannut näyttelemään. Eikä ollut paha esitys ollenkaan. Nemo Nobody (Leto) on tulevaisuudessa maailman viimeinen vanhuuteen kuoleva ihminen. Hän kertoo oman elämänsä tarinaa, jossa vaihtoehtoja ja valintoja on riittänyt. Muisti palailee pätkittäin ja on vaikea sanoa, mikä tarinassa on totta ja mikä ei. Voisiko kuitenkin olla mahdollista, että aikakin muuttuu. Kuka meni Marsiin, kuka kuoli, kuoliko kukaan. Mikä on totta ja mikä seniilin vanhan herran höpinää. Katsoja saanee itse päättää. 

Elokuva pisti ainakin minut pohtimaan omia valintojani ja sitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jännittävän upea kokonaisuus, joskin hieman ylivenytetty. Kahden ja puolen tunnin jälkeen olisi myös toivonut tietävänsä hieman enemmän Jeannesta. Mutta hyvä oli, tykkäsin ja tiettyjä ihmisiä suosittelisin myös katsomaan itse. 


Grown Ups

Adam Sandler, David Spade, Penelope Cruz.. Mahtava casting tässä. 

Pojat voittivat 12-vuotiaana korismestaruuden ja 30 vuoden jälkeen kokoontuvat taas yhteen valmentajansa hautajaisissa. Jos olisin etukäteen kuullut, keitä tässä näyttelee, en varmaan olisi mennyt ollenkaan katsomaan. Mutta olipa hauska! Aivan mahtavaa läppää, oli kyllä surkeitakin juttuja, stereotyyppisiä ja vanhoja vitsejä, mutta kokonaisuutena toimiva ja hersyvä. Nauratti lähes loppuun asti! Suosittelen tilanteisiin, joissa ei halua olla niin justiinsa. Esim perjantaihin yhden oluen jälkeen. Toimii. :)
 
Break Up

Tuli tv :stä joku aika sitten ja katselin sen tigiboksilta pois tilaa viemästä. Ei paljoa sanottavaa. Jennifer Aniston on kyllä hertgtainen eikä Vince Vaughnissakaan sinänsä mitään vikaa, mutta ei tämä nyt oikein jaksanut kiinnostaa. En keksinyt yhtään syytä, miksi ihmisten pitäisi tuhlata kaksi tuntia siihen, että seuraa toisten eroamista. Melko kliseistä ja sekavaa meininkiä.

Torstaina menen Finnkinon Superpäiville katsomaan Wall Street, Money Never Sleeps, kirjottelen siitä sitten jos jaksan. 

Lähinnä tyttöilyä

Eksyin taas joku aika sitten lueskelemaan kosmetiikan sisältämistä myrkyistä ja muista pahuuksista ja tein retken Ruohonjuureen. Tällä hetkellä testauksessa ekosertifioitu Laveran Basis Sensitive -puhdistusmaito ja täytyy sanoa, ettei tehossa häviä ollenkaan esim. Nivean puhdistumaidolle. Tämä on itse asiassa hieman jopa parempi kuin aiemmin käyttämäni Nivean maidot. En tosin tiedä, miksi ostin puhdistusmaitoa, kun en semmoista yleensä muutenkaan käytä. Yleensä tarvii kyllä vähän ytymmät tökötit eli enempi käytän geelimäisiä puhdistusaineita. Mut tää on ihan ok eikä edes kovin hirveän hintainen. Kokeilen ensi kerralla jotain muuta kuin maitoa, mutta taidan pysytellä Laverassa. Iloinen yllätys oli se, ettei iho reagoinut mitenkään tähän. Pelkäsin hieman reaktioita, koska äitillä on kaikkea eri allergiaa ja systerille tuli joskus aikoinaan Yves Rocherin (eikö sekin ole olevinaan luonnonkosmetiikkaa..) suihkusaippuasta ihottumaa, mutta ehkä siinä oli joku muu mikä ei siskolle sopinut. Ja mitäpä mamman allergiat mun ihoon vaikuttaisivatkaan. :D

Hyvästä puhdistuaineesta innostuneena uskaltauduin hyppäämmään myös ekodödöihin. En nyt sentään kivellä ala kainaloitani hinkkaamaan, mutta panostin Biothermin ekodödöön, joka on aivan mahtava! Pelkäsin, että kirvelee alkoholin vuoksi, jos on ajellut justiin kainalot, mutta ei! Tuoksukaan ei ole niin voimakas kuin kuvittelin. Dödö peittää hienhajut todella tehokkaasti! Kestää työpäivän ja sen jälkeisen zumbailun aivan mainiosti. Onhan se törkeän hintainen, joten todennäköisesti en ihan joka kerta viitsi tuota ostaa, mutta en taida aivan kokonaan luopuakaan. Ja ainakin hieman huokeammalla saa tuolta Biothermin nettikaupasta. Sokoksella rollipurkki maksaa 22 €! Karseeta. Tuntuu kyllä nyt pidemmän käytön jälkeen, ettei kainalot edes hikoile kovin paljoa. Eikä todellakaan tule tuoksuja, vaikka joskus tuntuisikin hieman.. tukalalta. :)

Seuraavaksi alan pikkuhiljaa siirtyä meikkienkin osalta ekovaihtoehtoihin. Nyt on jo Santen puuteri, joka tosin osottautui isommalla kädellä laitettuna hieman liian tummaksi, mutta sudilla kun laittaa niin pieni määrä riittää. Tuoksu on hieman tunkkainen, joten luulen että etsin seuraavaksi jonkin muun puuterin. Puuterirasia on kyllä jumalaisen kaunis ja iso peili kannessa. 

.. Pitääkin ostaa uusi kulmakynä .. 

Amy Macdonald, 23.9.2010 Circus, Helsinki

Oi Amy. Mikä ääni, mikä nainen. Niin kaunis tyttö ja ihana kultainen kotelomekko päällä. En nyt osaa enää mitään tarkkoja biisilistoja tähän rustata, mutta voin kertoa, että isoimmat hitit kuultiin ja monta muuta mahtavaa kappaletta. :)

Keikka oli itsessään mainio ja bändi tuntui viihtyvän. Amy jutteli melkein kaikkien biisien välissä jotain, muisteli edellistä Suomen reissua ja pahaa krapulaa ainakin. :D Ihmeellistä, luulin että skotit on kovia ottamaan kuppia, mutta ne ehkä ne onkin muut britit, jotka pitää sellaista mainetta yllä. Harmitti kyllä kovasti, että vieressä olleet tyttö ja poika juttelivat keikan läpi taukoamatta. Niiden kahden ääni kuului jotenkin ihan liian kovaa kaiken musiikin ja Amyn puheiden yli. Oma skotlantini ei kuitenkaan ole niin hyvä, että keskittymättä olisin saanut selvää kaikesta höpötyksestä, joten tuo pariskunta kyllä pilasi tunnelmaa. Ihme jengiä, maksaa nyt monta kymppiä siitä, että tulee juttelemaan keikalle.. Ei pysty käsittää.  

Lämppärinä oli Vesterinen Yhtyeineen, jota en oo koskaan aiemmin kuunnellut, mutta kuulosti kyllä aivan tutustumisen arvoiselta. Vesterisellä on kiva ääni. Sellainen, jota voisi kuunnella lauantai-iltaisin, kun on päättänyt jäädä kotiin lukemaan kirjoja ja muotilehtiä uloslähtemisen sijasta.  

U2 Helsinki 360 Tour (Ill Go Crazy If I Dont go Crazy Tonight) 20 Aug 2010.

U2 Olympiastadionilla 20.8.2010

Stadionkeikat on parhautta silloin kun on istumapaikka ja näkeekin vähän jotain (on edes kunnon screenit). Harvemmin joutuu valittamaan äänentoistosta. Ei mitään ongelmia tälläkään kertaa.

Ei mitään onglemaa minkään suhteen! PARAS KEIKKA ehkä ikinä! Ehdottomasti TOP2:ssa. : )
Tai ehkä jopa TOP1:ssä, en pysty päättämään kumpi oli parempi U2 vai The Prodigy..
Mutta ei noita voi edes verrata, jakavat sitten ykköspaikan parhaana keikkakokemuksena.

Mahtava sää, mahtavat paikat (istumakatsomo-B eli periaatteessa kai paskat paikat, mutta varmasti nähtiin paremmin kuin jossain keskellä kenttää seisoneet), mahtava bändi. Koko perjantai-ilta oli yhtä mahtavuutta! Olin aivan liekeissä jo heti töistä päästyäni. Jos ei olisi tarvinnut odotella kaveria, jonka lippu mulla oli, olisin varmaan lähteny Stadikalle jo heti ennen kuin työpäivä kunnolla edes loppui. No, nyt mentiin aika sopivasti joskus kahdeksan jälkeen, kun keikka piti alkaa 20.45. Ei haitannut vaikka joutui odottamaan, kun oli jotain teknistä ongelmaa. En edes ymmärrä, miksi siitä oli niin paljon mainintoja medioissakin. Oon joskus oottanut kauemminkin. Peloitti vain, jos joutuvat lyhentämään settiä, kun on noita kaiken maailman säännöksiä melusta. Eivät onneksi joutuneet.

Bändi tuli lavalle ja kulkivat aivan läheltä meidän istumapaikkoja (sama myös poislähtiessä). Lisäksi vaikka oltiin lavan takapuolella, kävi jokainen bändin jäsenen siellä morjestamassa ja soittamassa, Larrykin otti rummun käteen ja käveli soittamaan meille takapiruille! 360-lava on mainio keksintö. Ja miten mahtavasti se oli toteutettu! Valot, kaiuttimet, screenit.. Kymppiin osuivat. Toki lavan etupuolelta olisi varmasti nähnyt paremmin ja saanut paremman kosketuksen fiilikseen ja bändiin, mutta se olisi melkein vaatinut alle vapaapäivän ja kokopäiväisen jonottamisen. En ole paikoista siis lainkaan pettynyt.

Fiilis oli alusta loppuun aivan katossa. Istuin alas kai kerran, ehkä kaksi, muuten tanssin ja heiluin ja fiilistelin itku silmässä. Aivan käsittämätön tunne, kun keikka alkoi ja tajusi missä on. Vielä käsittämättömänpi fiilis, kun näki sieltä lavaperspektiivistä sen yleisön ja käsimeren. Mä tahdon ensi elämässä olla rokkitähti, niin hienolta se näytti. :D

I'll Go Crazy if I Don't Go Crazy Tonight jäi päähän soimaan ja City of Blinding Lights teki myös vaikutuksen. En pysty käsittämään, että juuri nuo kappaleet saivat mut eniten vaikuttuneeksi, kun ovat molemmat sellaisilta U2-levyiltä, joita en ole kuunnellut yhtään. Vieläpä osasin sanatkin, hämmentävää. Kai sitä sen verran tulee kuitenkin kuunneltua radiota tai muuta kautta noita. Ja tapa jolla ne vedettiin, oi herranen aika mitä biletystä tuo I'll Go Crazy.. ja City of Blinding Lights on jo itsessään koskettava, mutta vielä ne telkulla pyörineet kysymykset eri kielillä pistivät miettimään ja vähän koskettivat kovaa kuortani.

En pysty edes pukemaan sanoiksi sitä perjantaita. Olen edelleen ekstaasissa. En keksi enää yhtään bändiä, jonka palavasti haluaisin nähdä. Molemmat nähty tänä kesänä. Tämä oli niistä tärkeämpi (toinen oli siis Green Day) ja odotetumpi. Joo.. Nyt kun taas kävin mielessäni läpi tätä, u2 oli EHDOTTOMASTI PARAS KEIKKA IKINÄ!

Biisilista:

Return Of The Stingray Guitar

Beautiful Day

New Year's Day

Get On Your Boots

Magnificent

Mysterious Ways

Elevation

Until The End Of The World

I Still Haven't Found What I'm Looking For

North Star

Glastonbury

In A Little While

Miss Sarajevo

City of the Blinding Lights

Vertigo

I'll Go Crazy If I Don't Go Crazy Tonight / Discothèque

Sunday Bloody Sunday

MLK

Walk On / You'll Never Walk Alone

Encoret:

One

Where The Streets Have No Name

Ultra Violet

With Or Without You

Moment of Surrender

Lomailua

1 viikko takana ja 1 edessä kesälomaa.
Viime viikko meni oikein mukavasti aluksi lähinnä rötväillen ja loppuviikosta käytiin Särkänniemessä ja mökkeilemässä. Lauantaina heitin talviturkinkin. Ei mennyt kuin koko kesä siihenkin ennen kuin tuon pääsi tekemään.

Särkänniemi oli kyllä melkoinen pettymys. Ensinnäkin oli aivan todella hankala päästä koko alueelle. Oltiin Tampereen keskustassa noin kello 12 ja sisällä huvipuistossa vasta noin 13.30! Jumaliste mitkä ruuhkat siellä oli ja parkkipaikka oli jossain ihan hevon skutsissa. Tilanne ei parantunut sisällä, jossa joka paikkaan (laitteisiin, ruokaa, jopa metrilakua) sai odottaa sen 30-50 minuuttia. Tosi kiva viettää päivä jonossa! NOT! En ole taas hetkeen (vuoteen..) käynyt Linnanmäellä, mutta tuntuu että siellä ei joudu ikinä odottaa näin kauan mihinkään vaikka porukkaa on suhteessa yhtä paljon ellei enemmänkin.

Delfinaariossakin käytiin. Ei kyllä tehnyt vaikutusta millään tavalla. Jos ajatus on tehdä pullonokkadelfiiniä tunnetuksi ja herättää ihmisiä suojelemaan Itämeren pyöriäisiä niin ei auta asiaa, että esittelyvideon tekstitys on huonolla suomella ja vielä huonommalla englannilla kirjoitettu. Ei myöskään tehnyt vaikutusta, että kouluttaja hokee puoli tuntia delfiinin olevan nisäkäs eikä suinkaan kala. Muistakaa se! Pyh. Itketti vaan ne temputkin mitä ne pikkukoir.. siis delfiinit teki. Joitain lajille täysin luonnottomia hyppyjä ja typeriä läpsytyksiä yms. Äh. Sääliksi kävi kavereita. Mieluummin lähtisin jollain aluksella merelle bongaamaan niitä pyöriäisiä tai pullokuonoja.

Viikonloppu vietettiin kaveriporukalla Korpilahdella. Harmi, että Jyväskylän rallit menivät jo, kun möksä oli ihan siinä jonkin rallireitin varrella. Ensi vuonna voisi jopa lähteä ralleja katsomaan, on sitä nyt niin monena vuonna miettinyt. Ei vaan tule koskaan lähdettyä.

Mökkeilyssä ei sinänsä mitään erikoista. Grillausta, saunaa ja oluenjuontia. Kivaa oli olla vaan. Ei oltu järven rannalla, joten jouduttiin lauantaina ajamaan Korpilahden keskustaan uimarannalle. Ei haitannut mitään, samalla hoitui kauppareissu. Uimaranta oli kiva. Siisti ja nurmikkoakin löytyi, kivempi sellaiselle levittää pyyhe kuin hiekkaan. Vesi oli aivan lämmintä. Tein kuitenkin vaan pienen pyrähdyksen järvessä, koska en kauheasti tykkää luonnovesissä uimisesta. Ties mikä hauki sieltä iskee tai jalka tarttuu vesikasviin tai muuta ällöttävää.

Eilen sunnuntaina pääsin kotikotiin (siis vanhempien luo). Juna toi Korson asemalle juuri, kun ukkonen paukkui parhaassa terässään. Upeita salamoita ja paljon! Aivan mahtavuutta, kun ei taas muista pariin vuoteen kunnon ukonilmaan törmänneensä. Oli sen verran kunnioitusta herättävä rytinä päällä, etten jäänyt bussipysäkille odottamaan vaan otin suosiolla taksin, vaikka matkaa oli se 1-1,5 kilsaa ainoastaan. Harmi, etten tajunnu mitään kuvia tai videota ottaa. Tuskinpa tuolla kännykän kameralla kovin kummoisia olisi saanutkaan. Oi että rakastan ukkosta! Kaikki tuollaiset isot luonnonilmiöt on vaan niin siistejä! Vetää hiljaiseksi kuinka pieni ihminen on, kun Maa päättää pistää parastaan.

OMGOMG

Mun blogilla on lukija! :D
Jumakauta. Vähän siistiä.

äksdee.

*

Aloin taas haaveilla litteästä keskivartalosta. Jos nyt jouluun mennessä saisi pömppiksen pois. Olis kauhean kiva. :D Ei se oikeastaan muuten haittaa, mutta katkera ja kateellinen mieleni ei anna myöten sille, että THE eksän hoitotyttöystäväwhateverillä on sikspäk ja mulla ei. :P

Ehkä saan ympättyä nuo vatsatreenitkin johonkin väliin... siihen syömisen ja juomisen lomaan johonkin. :D

*

Ai nii. Oli mulla ihan oikeaa avautumistakin. Posti. : ( Se on ihan syvältä. Mun lähiposti on muuttanut tuonne kauemmas, ei sieltä enää jaksa roudailla kaikkia kivoja paketteja kotiin. Nytkin olisi yksi odottamassa. Hmh. Ja postinjakaja! Se se vasta syvältä on! Oli taas repinyt mun Trendin ihan silpuksi. Oon jo kerran laittanut palautetta postille, kun mun postit tulee aina ihan revittynä tosta luukusta läpi. Ei auttanut näköjään, täytyy varmaan laittaa omaan oveen joku lappu sille jakajalle, et kattois edes vähän!

Lisäksi ihmettelen mun Welhon laajakaistaa, jonka pitäisi olla 10M mutta nopeustestin mukaan se oli eilen 1,8M ja tänään 6,5M. Saatana. Antakaa mun megat!

Pätkiskakku

Tuli hyvää. : )


Joskaan ei se nyt kovin hyvältä tuossa näytä, mutta uskokaa kun sanon. Ohje postauksessa Another Saturday Night

Tein myös aika hyvää caesar-salaattia ja kastikkeenkin ihan itte alusta asti. :D Ehkä musta vielä voi tulla jonkinmoinen kokkikin..

Another Saturday Night

Harvinainen lauantai, kun "saa" olla kotona ihan rauhassa. Tää on kyllä aika tylsää. : P
Mutta sain vihdoin putsattua uunin, joten voisin alkaa leipomaan. Nyt ei kyllä enää, mutta vaikka huomenna tai sitten, kun taas on viileämpää, jos tämä tästä nyt enää lämpenee.

Hirveä himo leipoa kuppikakkuja! :D Ja etenkin koristella. Ja tietenkin syödä. Namnam. Löysin myös Pätkis-kakkureseptin, jota himottaa kokeilla. Laitan sitten luomuksista kuvia, kunhan saan aikaiseksi.

Pätkis-kakku (http://www.leivonta.fi/patkiskakku)

Ainekset

5 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 rkl leivinjauhetta
4 rkl kaakaojauhetta

150 g sulatettua voita tai margariinia
2 dl maustamatonta jogurttia
4 pätkis-patukkaa
3 munaa

Kuorrutus

170 g suklaata
100 g voita

Ohje

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.
2. Lisää palotellut pätkikset sulaneen rasvan joukkoon ja sekoita.
3. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat.
4. Lisää seokseen vielä kuivat aineet.
5. Sekoita hyvin, mutta älä vatkaa.
6. Kaada taikina jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista noin 45 minuuttia 175 asteessa.
7. Valmista kuorrutus sulattamalla suklaa ja voi varovasti liedellä. Valuttele kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. Koristele suklaarouheella tai pätkiksillä makusi mukaan.

Kuuma on

Enpä valita. Vaikka tulee hiki maatessa & happi loppuu toimistolla, on se silti ihanaa, että kerrankin paistaa aurinko ja on lämmin. Liika on tietenkin aina liikaa, mutta vielä pystyn tästä nauttimaankin. Toivoisin kuitenkin asuvani läpitalon huoneistossa, jotta saisi kunnollisen läpivedon, nyt ei auta mitään laittaa ikkunat auki, kun kaikki "puhaltaa" samaan suuntaan. Hipsukat siksi, että eihän täällä mikään tuuli käy. Ollenkaan.

*

Asiasta kukkaruukkuun. Saatan jopa saada valmiiksi empiremekkoni. Malli ei tosin ole se, jota alunperin ajattelin, mutta se alkuperäinen olikin mun taidoilleni täysin ylimitoitettu. Lauantaina on taas Stereotyyppisen historian seuran vuotuiset pönkkähamebileet, tänä vuonna teemana Jane Austen / Napoleon. Juhlat järjestetään Riihimäellä jossain upseeritalolla. Tulee varmaan tosi hauskaa taas. :) Viime vuonna keskiaikapippalot jäi multa vähän tarkoitettua lyhyemmäksi, kön oli jo valmiiksi krapula eikä sit jotenkin pystynyt jäämään sinne talolle nukkumaan. Tänä vuonna taidan kyllä jäädä, sen verran pitkä matka kotiin.

*

Jaa nii.. Nukkuakin pitäis varmaan jossain vaiheessa ennen töihin menoa.

Näinpä

Tietenkin joudun samaan hissiin yläkerran syötävän hyvännäkösen pojan kanssa justiin silloin, kun tuun aivan väsyksissä, naama punasena ja hielle haisevana kaupungilta. : (

Peruspähkäilyä

Maailma on kumma paikka, mutta ihmiset vielä kummallisempia. Ei huhuihin pitäisi uskoa tai mutupuheisiin, mutta jos niiden kohde ei vaivaudu edes selittämään omaa kantaansa, mitä muuta voi kuin jäädä ihmettelemään, miksi. Kusipäisyys ei kuitenkaan ole kovin tavoiteltava asia, en ymmärrä miksi nykyihminen on muka coolimpi jos on kusipää.

Saa olla vähän pessimisti ja sarkastinenkin, mutta umpivittumaisuus ei ole suotavaa tai suvaittavaa. Saa myös olla käytöstapoja, varsinkin jos yrittää jotain parisuhteen tapaista. No, ehkä taas joskus löydän sellaisen joka osaa. Ja ymmärtää.

Harmittaa, että aina kun löytänyt jonkun hyvätapaisen ja kunnollisen tyypin, ei ole itsellä kipinöinyt tarpeeksi, jotta suhde olisi kestänyt. Ilmeisesti en vaan pysty olemaan ellei toinen jollain tapaa koita päästä musta eroon.. hyvä minä! Mitähän Freud tähän sanoisi..?

Lähdenpä tästä testaamaan omia TSI-taitojani pesukoneenkorjaajana.

Odottavan aika on pitkä

Mä tahdon ihmisen, joka on hauskannäköinen ja huumorintajuinen, ei ota itseään liian vakavasti. Sellaisen, joka nauraa mun jutuille eikä mulle, ei hymistele eikä halveksu mun mielipiteitä tai kiinnostuksen kohteita. Tyypin, joka täydentää mun lauseita. Jonkun, joka opettaa mut elämään täysillä, surffaa mun kanssa tai perustaa koirakodin Laosiin.

Mä tahdon ihmisen, joka ei välitä rahasta mutta on tarkka sen käytöstä. Sen, joka on kiinnostunut maailman asioista ja ihmisistä ja katsoo uutisia, futista ja lätkää, lukee kirjoja ja suostuu katsomaan mun kanssa amerikkalaisia hömppäelokuvia kaiken sen actionin ja ääliökomedian lisäksi. Jonkun, joka käy mun kanssa museoissa ja kävelyillä meren rannalla. Miehen, joka rakentaa mulle talon meren rannalle, purjehtii oikealla purjeveneellä eikä ota elämää liian vakavasti. Jonkun, jolla on ajokortti ja ehkä autokin, mutta mieluummin se pyöräilee tai menee raitiovaunulla paikasta toiseen. Tietenkin sillä on matkakortti.

Tahdon ihmisen, joka osaa ottaa kiinni hetkestä, nauttia niistä pienistä minuuteista toisen kainalossa. Sen, joka kosii auringonlaskussa ja tekee mun kanssa kauniita lapsia. Ihmisen, joka tietää olevansa vierellä vielä, kun olemme harmaita ja ryppyisiä. Sellaisen, joka pitää kädestä kiinni kadulla tai kaupassa ja antaa suukon aina töihin lähtiessään. Sen, joka tekee hyvää ruokaa ja nauttii siitä.

Tahdon ihmisen, joka osaa syödä hienoissa ranskalaisissa ravintoloissa muttei hienostele eikä keiku muovi-ihmisten yökerhoissa. Tyypin, joka kuuntelee rokkimusiikkia ja käy keikoilla ja teatterissa. Jonkun, joka juoksee mun kanssa innoissaan Lintsin laitteesta toiseen ja syö hattaraa. Sellaisen, joka ei voisi kuvitellakaan olevansa kuin mun kanssani ja josta ei tarvitsisi koskaan edes miettiä, että se ajattelisi toisin. Ihmisen, jolla on pokkaa sanoa, jos jokin mättää ja halua hoitaa asiat kuntoon eikä vain luovuttaa. Jonkun, joka on päättänyt elää mun kanssa vaikka eteen tulisi mitä.

Tahdon ihmisen, joka ottaa syliin kun olen surullinen, joka huomaa milloin mun pitää syödä tai nukkua, koska olen kiukkuinen. Sellaisen, joka tajuaa ettei mua saa kutittaa, koska se sattuu, ja vaikka nauran, se on ennemmin defenssirefleksi kuin sitä, että olisi hauskaa. Jonkun, joka haluaa tutustua mun perheeseen ja kiintyä heihin sekä tulee toimeen heidän kanssaan. Äijän, joka osaa sanoa siskolle suorat sanat ilman että mun tarvii suuttua.

Jos tiedätte tyypin, mun puhelinnumeron voi antaa sille.

Huokaus.

Yrittänyttähän ei laiteta (whatever that means..) mutta on se nyt prkl kun vaikka kuinka yrittäisi niin maan penteleesti, ni ei siitä kyllä mitään hyötyä tunnu olevan. Kaikki menee vaan ihan just niin munilleen kuin ovat aikoneetkin mennä. Tein mitä tahansa, mikään ei onnistu. Parempi pysyä kotona, peiton alla ja odottaa hidasta kuolemaa. Kissoja en ainakaan hanki, ne vaan söisi mun mätänevän ruumiini.

Musta tulee kissaton kissamummo. Se, joka ohittaa kassajonossa ja tökkii kepillä nuorisoa ja kiroilee julkisissa, jos ei pääse siihen paikalla, jolla on aina istunut viimeset viiskyt vuotta.

En näe tulevaisuuttani tällä hetkellä kovin valoisana. En varsinkaan sunnuntain jälkeen, jolloin karille karahti taas yksi ihmissuhde.

Ekohippeilyä

Katselin YLEltä dokumettia ympäristömyrkyistä, joita ihmisen kehoon kerääntyy. Dokumentti, Myrkyttynyt kehomme, on katsottavissa YLEn Areenassa vielä 26 päivän ajan.. http://areena.yle.fi/video/861330

Alkoi taas ahdistaa niin paljon. Yritän nyt pikku hiljaa siirtyä ekologisempiin tuotteisiin, luomuun ja lisäaineettomuuteen. Huomasin, että kuorintavoide on lopussa. Eipä hätää, kaapissa on hunajaa ja sokeria, kuka mitään kalliita brändituotteita tarvitseekaan. Pikku hiljaa, tuote kerrallaan, muutan kotini ekologisemmaksi. Ensin kuorintavoide ja tiskiaine, kohta alkaa meikkivoiteen ja ripsarin metsästys.

Olen myös innostunut superfoodista. Marjoja ja muuta, missä on mahdollisimman paljon ravintoaineita pienessä paketissa. En malta odottaa, että pääsee kesällä mustikkametsälle! Juuno. Mun ruokapaheet on kyllä aika kaukana superruuasta. Mutta jotain täytyy tehdä, kun tuntuu, ettei vatsa kestä nykyisellä menolla.

30 Seconds to Mars 12.3.2010 Jäähallilla

Mainio keikka! = ) Ei tosin yhtä hyvä kuin 2008 keikka, mutta aivan erinomainen silti. On hyvin lähellä, etten liity niiden Echelon-jengiin. Mutta sehän on lähinnä ilmaista markkinointityöntekoa bändin hyväksi.. En taida, hoitakoon ite. :D

Mut aivan törkyhyvä keikka. Lämppäreitä oli kuulemma kaksi, mutta nähtiin vain se toinen eli Carpark North, joka on hyvä bändi. Olisi kiva päästä joskus niiden omalle oikean mittaiselle keikalle.

Bändi antoikin sitten taas odotella itteään. Tällä kertaa onneksi ei tarvinnut kuunnella AC/DC:tä siinä välissä. Mutta aivan v*un kauan kesti ennen kuin aloittivat. Se vähän söi tunnelmaa siitä alusta. Melko lähelle lavaa päästiin tunkemaan, tosin ei se paljoa näkemisen kannalta hyödyttänyt, koska siellä oli niin paljon hyvin pitkiä ihmisiä. En muista milloin viimeks olisin tuntenut itseni niin auttamattoman lyhyeksi kuin tuolla keikalla. Meininki yleisössä vaikutti paljon vaisummalta kuin pari vuotta sitten, mutta yhtä kaikki aivan hyvä ja oltiin niin lähellä lavaa, että näin Jaredin siniset silmät. :) Joo, jos se tulis ja veis mut mukaansa, niin jättäisin kyllä kyselemättä koko tän hetkisen elämäni. :D

Biisilista:

1. Escape
2. Night of the Hunter
3. Attack
4. Vox Populi
5. From Yesterday
6. A Beautiful Lie
7. This Is War
8. L490

9. Revenge
10. Capricorn (A Brand New Name)
11. The Kill
12. Closer to the Edge
13. Search and Destroy
14. Buddha For Mary
15. The Fantasy
16. Kings And Queens

Listan lähde: http://ylex.yle.fi/musiikki/keikkabarometri/keikkabarometri-30-seconds-to-mars-helsingin-jaahalli

Tahtoisin jotain 30 Seconds to Mars -krääsää. Ehkä rannenauhan tai jotain. Niiden paidat ei oo nykyisellään kovin kivoja, vanhemmat olisi olleet kivempia, mutta joku ranneke tai avaimenperä voisi riittää. Täytyy kahtella, jos joskus jossain törmää. Ei nyt jaksa netistä tilata yhtä avaimenperää kuitenkaan. :D

Tiktik?

Hahhahhaa. Mistähän johtuu, että onnistun aina sanomaan jotain täysin käsittämätöntä täysin epäsovinniasilla hetkillä? Jos on tapaillut poikaa joku vajaa kaksi kuukautta, niin onko sille pakko mennä kertomaan, että on yhtäkkiä huomannut itsessään piirteen, ettei vihaakaan lapsia!?

*ittu Haloo! Koita siinä sit selittää, et en oo vauvakuumeessa. En nyt enkä ehkä koskaan. Enkä varsinkaan tän hepun kanssa. :P Karkuuhan ne miehet juoksee tollasesta. Eikä varmaan auta selittää, että vauva-asiat ei ole pariin viime vuoteen aiheuttaneet mulle muuta kuin harmia ja tuskaa eivätkä siis todellakaan kuulu suunnitelmiin ainakaan seuraavaan viiteen-kymmeneen vuoteen. Mahdollisesti ehkä joskus myöhemmin, mutta ei nyt.

2009 - tulipa koettua

1. Mitä teit vuonna 2009 sellaista, jota et ole tehnyt aiemmin?
Kävin Egyptissä. Lakkoilin.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En harrasta niitä

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Ei... tai no, serkku. En oo nähnyt pentua vieläkään ni ei varmaan olla kovin läheisiä.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Joo, täti.

5. Missä maissa kävit?
Egyptissä. Tais olla ainoo ulkomaa.. Muokk.. Kävin Tukholmassakin! Eli Ruotsissa, njih.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2010 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2009?
Onnellisuutta, ystävien tukea, nauramista - iloisia asioita ylipäätään eikä pelkkää perseilyä.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2009?
Ei varmaan mikään erityisesti.

8. Vuoden suurin saavutuksesi:
Selviytyminen

9. Kärsitkö vammoista?
En juurikaan. Pari isompaa mustelmaa, se siitä.

10. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Sohvasänky.

11. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Tiian ja Annikan

12. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Virtasten

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asumiseen... nettishoppailuun

14. Mistä innostuit eniten?
Wiistä

15. Mikä albumi / kappale tulee muistuttamaan sinua vuodesta 2009?
Ei mikään

16. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
onnellisempi

17. Lihavampi vai laihempi?
Samassa koossa oon ollut jo vuosia

18. Rikkaampi vai köyhempi?
Palkkakuitin perusteella pitäisi olla rikkaampi, mut silti tuntuu et vuosi sitten oli enemmän rahaa....

19. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Hyvästellyt ihmisiä

20. ...entä vähemmän?
Facebookannu

21. Miten vietit joulun?
Perinteisin menoin, vanhempien luona ja mummolassa

22. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
En osaa sanoa, hetkiä on niin monta.

23. Rakastuitko vuonna 2009?
Vähän joo.

24. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Gossip Girl, Greyn Anatomia

25. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En mä vihaa, välinpitämättömyys on pahempaa ja sellaisia henkilöitä on, joita kohtaan en jaksa enää mitään tuntea.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
En tainnut lukea...

27. ...entä musiikillinen löytö?
En tainnut kuunnella musiikkiakaan...

28. Mitä halusit ja sait?
Wii-pelejä

29. Mitä halusit, muttet saanut?
Ymmärrystä

30. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
The Notebook, vaikka onkin vuodelta 2004

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
En muista. En varmaan mitään

32. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2009?
Tavis, hieman ehkä tukholmalaistuneempi kuin ennen (eli tylsempi!)

33. Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Tiia<3 style="font-weight: bold;">34. Kenestä julkisuuden henkilöstä pidit eniten?
En kenestäkään... ne on kaikki hölömöjä

35. Mikä poliittinen puheenaihe säväytti sinua eniten?
En ole kovinkaan kiinnostunut politiikasta.

36. Ketä kaipasit?
En oikeastaan ketään erityisesti

37. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Njaa, en mä ees muista alkuvuoden tuttavuuksia et sori vaan. Sanon silti, et Petteri. Ja Raimo. Ja Ville. Ne on hauskoja jätkiä.

38. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2009?
En tahdo. Se olisi liian synkkä.
Mutta aina voi toivoa parempaa. :) 2010 ei mitenkään voi olla yhtä paska vuosi kuin edellinen. Ei mitenkään, olen varma siitä.